Ulkomailta apua työvoimapulaan?
Otsikot huutavat työvoimapulaa: teollisuudessa, kaupoissa, terveydenhuollossa ja palvelualalla on jatkuva vaje ammattilaisista. Ulkomaisen kausityövoiman tai alihankkijoiden käyttö voi tulla yhä useamman yrittäjän pöydälle vaihtoehdoksi, jota on selvitettävä tarkemmin.
Mitä asioita on osattava huomioida, kun työntekijä onkin Suomessa rajoitetusti verovelvollinen tai toimeksiantosopimuksen toisen osapuolen yritystunnus ei kelpaa ytj.fi:n hakukenttään? Entäpä, jos käytetään ulkomaisen vuokralleantajan tarjoamaa vuokratyövoimaa?
Suomalaiselle työn teettäjälle voi syntyä näissä tilanteissa useita selvittämis-, ilmoitus- ja maksuvelvoitteita, joita avaamme tässä artikkelissa.
Työntekijä työsuhteeseen ulkomailta
Kun työntekijä oleskelee Suomessa alle kuusi kuukautta, yleensä hänen palkastaan pidätetään lähdevero, mutta parhaiten työnantajalle oikean pidätystavan ja -prosentin osoittaa työntekijän hakema verokortti. Usein työn aloittaminen vaatiikin käyntiä verotoimistossa esimerkiksi henkilötunnuksen, verokortin ja mahdollisesti veronumeron hankkimista varten. Työnantaja on verojen lisäksi velvollinen varmistamaan työntekijän oleskelu- ja työskentelyoikeuden sekä sosiaaliturvan ja sairausvakuuttamisen tilanteen.
Verohallinto on huhtikuusta 2022 eteenpäin vähentänyt henkilötunnushakemuksia käsittelevien palvelupisteiden määrää ja verotoimistokäynnille suositellaan ajanvarausta. Valmistautuminen etukäteen onkin noussut entistä tärkeämmäksi, jotta työn aloitus ei turhaan lykkäänny puuttuvien dokumenttien vuoksi.
Alihankinta ulkomaiselta yritykseltä
Alihankinnassa työn johto- ja valvontaoikeus, työvälineet ja työn lopputulos ovat alihankkijan vastuulla. Ulkomaiselle yritykselle alihankinnasta maksettavasta työkorvauksesta peritään lähdevero. Lähdeveron saa jättää perimättä, jos ulkomainen yritys kuuluu Suomen ennakkoperintärekisteriin tai esittää ns. nolla-lähdeverokortin. Lisäksi lähdeveron voi jättää perimättä, jos ulkomainen yritys osoittaa, että sille ei muodostu kiinteää toimipaikkaa Suomeen, eikä laskutettu työ ole rakennus-, asennus tai kokoonpanotyötä, laivainrakennusta, kuljetustyötä, siivous-, hoiva- tai hoitotyötä.
Vaikka ennakkoperintärekisteröinti- tai lähdeverokorttivaatimus on ehdoton vain edellä lueteltuja aloilla, on erittäin suositeltavaa vaatia jompaakumpaa myös muusta palvelusta maksettavasta suorituksesta. Riski jälkikäteen maksuunpantavista lähdeveroista seuraamusmaksuineen on aina suomalaisella maksajalla. On huomattavasti helpompi myöhemmin osoittaa täyttäneensä selvitysvelvollisuutensa esittämällä kopio sopimuskumppanin ennakkoperintärekisteriotteesta tai lähdeverokortista, jolloin selvityksen työn suorittajan kiinteän toimipaikan syntymisestä Suomeen on tehnyt Verohallinto eikä ulkomainen yritys itse.
Alihankintasopimusta tehdessä on hyvä huomata, että tilaajavastuulaki koskee myös alihankintaa ulkomaiselta yritykseltä, kun työ suoritetaan kokonaan tai osittain Suomessa. Lain edellytysten ja raja-arvojen täyttyessä tilaajan on pyydettävä ulkomaiselta sopimuspuolelta tämän kotimaasta vastaavat selvitykset kuin suomalaisesta alihankkijastakin.
Vuokratyöntekijä ulkomaiselta vuokraajayhtiöltä
Työnvoiman vuokrausta suunniteltaessa, on ensimmäisenä varmistuttava, että kyse on vuokratyövoimasta, eikä esimerkiksi alihankinnasta tai työvoiman välittämisestä. Mikäli toimeksianto täyttää työvoimanvuokrauksen tunnusmerkit, vuokralle antaja maksaa työntekijälle palkan ja toimittaa ennakonpidätyksen.
Suomalaisen työn teettäjän maksama korvaus vuokralle antajalle on työkorvausta, eli kuten edellä alihankinnan yhteydessä, ennakkoperintärekisteröinti tai lähdeverokortti vapauttavat varmasti lähdeveron perimiseltä. Tilaajavastuulaki on jälleen huomioitava: ennen sopimuksen tekemistä suomalaisen työn teettäjän on pyydettävä ulkomaiselta työvoimanvuokraajalta tilaajavastuulaissa vaaditut asiakirjat.
Ulkomaisen vuokratyövoiman käytöstä on useimmissa tapauksissa lisäksi annettava erillinen ilmoitus Verohallinnolle. Työvoiman vuokraaminen välittäjän kautta ei poista työn teettäjän velvollisuutta antaa selvitystä ulkomaisesta työnantajasta, johon vuokratut työntekijät ovat työsuhteessa.
Olipas sääntelyä, miten tällaisesta selviää?
Edellä käsiteltyjen velvoitteiden lisäksi, suorituksen maksajalla on myös ilmoitusvelvollisuus tulorekisteriin, jos lähdeveroja on peritty. Selvittämis- ja ilmoittamisvelvollisuus sekä tilaajavastuulain noudattaminen on Suomessa sanktioitu ja laajemmissa tai pidempiaikaisissa sopimuksissa seuraamusmaksujen määrä voi virheen johdosta nousta huomattavaksi. Asioiden selvittäminen jälkikäteen ulkomaisen sopimusosapuolen kanssa voi joskus olla haastavaa. Ennakoivalla suunnittelulla ja läpikäynnillä asiantuntijan tai viranomaisten kanssa voidaan sudenkuopat kuitenkin välttää. Ilman työvoimaa bisnes ei pyöri, jolloin ulkomainen apu voi olla se pelastava vaihtoehto. Leckléltä löytyy asiantuntijoita ohjaamaan toteutuksessa niin verotuksen kuin sopimus- ja työoikeudenkin osalta.
Anu Jokinen
Veroasiantuntija
anu.jokinen@leckle.fi
