Ar­von­li­sä­ve­ro­koh­te­lun etu­kä­teen suun­nit­te­lu: kil­pai­lue­tua, mah­dol­li­suuk­sia se­kä ris­kien­hal­lin­nan kei­no kan­sain­vä­li­sis­sä ti­lan­teis­sa

Arvonlisävero on kulutusvero, jota maksetaan lähes kaikista tavaroista ja palveluista. Kun yritys myy tavaraa tai palvelua, tulee niiden hintaan pääsääntöisesti lisätä arvonlisävero. Arvonlisäverotuksessa verovelvollinen on yleensä myyjä, mikä tarkoittaa sitä, että myyjä vastaa veron ilmoittamisesta ja maksamisesta Verohallintoon. Tietyissä tapauksissa sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, mikä tarkoittaa sitä, että ostaja ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveron myyjän puolesta.

Eräs yleisimmistä tilanteista, joissa arvonlisäveron käännetty verovelvollisuus realisoituu yrityksille, on kansainvälinen kauppa. Kansainvälinen kauppa voi näyttäytyä yritykselle niin tavaroiden tai palveluiden myyntinä ulkomaille kuin ulkomailta liiketoimintaa varten hankittujen tavaroiden tai palveluiden muodossa. Arvonlisävero onkin useimmiten ensimmäinen vero, johon kansainvälistä kauppaa harjoittavat tai ulkomaille toimintaansa laajentavat yritykset törmäävät. Tällöin yrityksen tulee selvittää niin myyntien ja ostojen arvonlisäverokohtelu Suomessa kuin heille ulkomailla mahdollisesti aiheutuvat verovelvoitteet. Ulkomaille suuntautuva myynti ei automaattisesti tarkoita sitä, että myynti on suomalaiselle myyjälle arvonlisäveroton. Arvonlisäverollisten myyntien ja ostojen osalta ei useimmiten ole olemassa poikkeussäännöksiä, jotka oikeuttaisivat arvonlisäveron maksamatta jättämiseen, minkä vuoksi arvonlisäveron maksaakin jo heti ensimmäisestä myynnistä lähtien joko myyjä tai ostaja.

Arvonlisäverotusta säännellään EU-tasolla arvonlisäverodirektiivissä

Arvonlisäverotusta säännellään EU-tasolla arvonlisäverodirektiivissä (2006/112/EC), minkä säännökset jokaisen EU-maan on tullut implementoida kansalliseen lainsäädäntöönsä. Sen vuoksi EU-maiden välisessä kaupassa arvonlisäverokohtelun perusperiaatteet pystytään pitkälti määrittämään arvonlisäverodirektiivin pohjalta. Lisäksi lainsäädäntöä ja säännösten tulkintaa selkeytetään oikeuskäytännön avulla sekä kansallisella että EU-tasolla. Siitäkin huolimatta, että arvonlisäverodirektiivi yhtenäistää EU-maiden lainsäädäntöä arvonlisäverotuksen osalta, voivat eri EU-maiden arvonlisäveroa sääntelevät lait erota toisistaan esimerkiksi sen osalta, kenellä on velvollisuus suorittaa arvonlisävero. Tämän vuoksi kannattaakin harkita sitä, tulisiko arvonlisäverokohtelu erikseen varmistaa kohdemaan veroasiantuntijalta.

Kansainvälisen kaupan tilanteet ovat tuttuja kaikille arvonlisäverotuksen parissa työskenteleville ja myös me Leckléllä teemme töitä lähes päivittäin kansainväliseen kauppaan liittyvien kysymysten kanssa, niin yksittäisten kansainväliseen kauppaan liittyvien kysymysten arvonlisäverokäsittelyn selvitystöiden kuin laajempien arvonlisäverotukseen liittyvien kokonaisuuksien parissa. Arvonlisävero vaikuttaa laskutukseen, hinnoitteluun ja katteisiin. Siten sillä, kuka maksaa arvonlisäveron ja mihin maahan arvonlisävero maksetaan, on merkitystä.

Kilpailuetua, mahdollisuuksia ja riskienhallintaa

Arvonlisäverokohtelun etukäteen suunnittelu voi siten olla kilpailuetu, mahdollisuus sekä riskienhallinnan keino. Esimerkkinä laajasta ja yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa toteutettavasta projektista mainittakoon monivuotinen ERP-projekti, jonka on tarkoitus automatisoida laskutus, etenkin konsernin eri maayhtiöiden välisissä laskutusketjuissa. Lecklén rooli on luoda arvonlisäverokohteluun liittyvät säännöt laskutusketjuissa sekä nostaa esiin arvonlisäverotukseen liittyviä veroriskejä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kun arvonlisäverokohtelu selvitetään etukäteen, pystytään mahdolliset veroriskit tunnistamaan ja arvioimaan niiden suuruus sekä tarvittaessa muuttamaan toimintatapoja riskien minimoimiseksi. Lisäksi veroriskien ja verokohtelun etukäteen selvittäminen auttaa selkeyttämään prosesseja, esimerkiksi juuri laskutuksen tai ostojen osalta.

Edellä mainitussa projektissa korostuu etenkin se, että EU-maiden ulkopuolelle suuntautuvan kansainvälisen kaupan osalta arvonlisäverokohtelu ratkeaa paikallisten säännösten perusteella sekä mahdollisesti hyödyntämällä paikallisten veroasiantuntijoiden apua. Huomionarvoista on myös se, että EU-maiden välisessä kaupassa arvonlisäverodirektiivin myyntimaasäännös estää kaksinkertaisen verotuksen, mutta EU-maiden ulkopuolelle suuntautuvan kansainvälisen kaupan kohdalla verovelvolliseen saattaa kohdistua kaksinkertainen verotus, jolloin sekä kotimaa että kohdemaa verottavat samaa liiketoimea.

Lecklé avustaa asiakkaitaan mielellään kansainväliseen kauppaan ja muihin arvonlisäverotukseen liittyvissä kysymyksissä. Vaikka arvonlisäverotukseen liittyvät kysymykset saattavatkin olla erittäin monimutkaisia, on arvonlisäverokohtelu aina selvitettävissä ja Leckléllä onkin hyvät verkostot ulkomaille, mikäli arvonlisäverokohtelun selvittäminen vaatii kohdemaan veroasiantuntijoiden konsultoimista.

Enni Alanko
Veroasiantuntija, LL.M.
Enni työskentelee arvonlisäveroasiantuntijana ja auttaa mielellään ratkaisemaan kansainvälisen arvonlisäverotuksen haasteet sekä tunnistamaan sen mahdollisuudet.