Arvonmäärityksen käyttötarkoituksia on useita
Kirjoitimme helmikuussa arvonluonnista yrityskaupoissa. Tässä artikkelissa tarkastelemme yleisesti arvonmäärityksen erilaisia käyttötarkoituksia. Arvonmääritys tulee laatia tarkoituksenmukaisella tavalla sen kulloistakin tilannetta silmällä pitäen ja tapauskohtaiset olosuhteet huomioiden. Käytännössä tietoa yrityksen arvosta tarvitaan jokaisen yrityksen osalta niiden elinkaaren eri vaiheissa ja seuraavaksi mainitsemme niistä muutaman.
Yrityskauppa: Arvonmääritys on olennainen osa yrityskauppaa, vaikuttaahan se usein yhden keskeisimmän kauppaehdon, eli kauppahinnan, määrittämiseen. Yrityskaupoissa myydään usein ”tulevaisuutta”, joten yrityskauppatilanteessa käytetäänkin usein tulevaisuuteen perustuvia arvonmääritysmenetelmiä, kuten esimerkiksi kassavirtaperusteista mallia. Mikäli ostaja osoittaa yrityskauppaprosessin yhteydessä epävarmuutta myyjän esittämiä tulevaisuuden ennusteita kohtaan, yhtenä ratkaisuna yrityskaupan toteutumisen mahdollistamiseksi on käyttää lisäkauppahintaa peruskauppahinnan lisäksi.
Sukupolvenvaihdos: Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä yrityksen arvonmääritykseen sovelletaan usein Verohallinnon ohjetta varojen arvostamisesta perintö- ja lahjaverotuksessa, joka perustuu yrityksen tuotto- ja substanssiarvoon. Verohallinnon ohjeen mukainen laskentakaava ei huomioi yrityksen mahdollisia positiivisia tulevaisuuden odotuksia, vaan näkökulma on niin sanotusti ”peruutuspeilissä” eli toteutuneissa historiatietoihin perustuvissa luvuissa. Verohallinnon laskentakaavan mukainen arvonmääritysmenetelmä on usein tarkoituksenmukainen sukupolvenvaihdostilanteissa, koska omaisuuden luovuttajan tarkoituksena ei välttämättä ole saada maksimaalista hintaa luovutuksen kohteena olevista osakkeista. Sukupolvenvaihdos on mahdollista toteuttaa myös osittain tai kokonaan lahjana, jolloin osakkeiden ns. sukupolvenvaihdosarvo voidaan usein määrittää perintö- ja lahjaverolain huojennussäännösten perusteella. Sukupolvenvaihdostilanteissa sovelletaankin usein myös verolainsäädännön huojennussäännöksiä muun muassa verotehokkuutta silmällä pitäen.
Rakennejärjestelyt: Arvonmääritystä tarvitaan myös rakennejärjestelyiden yhteydessä. Esimerkiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisen osakevaihdon yhteydessä arvonmääritysmallina on mahdollista soveltaa esimerkiksi mainittua Verohallinnon ohjeen mukaista laskentakaavaa tai tapauskohtaiset olosuhteet huomioiden tulevaisuuden kassavirtoihin perustuvaa mallia. Osakevaihto voi mahdollistaa yhtiön omistajien osinkoverotuksen keventämisen ja muun muassa tästä syystä on perusteltua miettiä kulloiseenkin rakennejärjestelyyn tarkoituksenmukainen arvonmääritysmalli.
Arvonmääritystilanteita on myös monia muita ja esimerkiksi työntekijöiden osakepohjaisissa sitouttamistilanteissa yhtiön osakkeiden arvostuksella on merkitystä sitoutettavien verotuksen kannalta. Tämän vuoksi on hyvä arvioida sitä, mikä arvonmääritysmalli on yhtiön ja/tai sen omistajan kulloiseenkin tilanteeseen sopiva. Lisäksi on hyvä muistaa, että säännöllisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla tehty arvonmääritys on käyttökelpoinen työkalu yrityksen arvon kehityksen tarkasteluun. Sen avulla on mahdollista varmistaa, että yrityksen arvo kehittyy omistusstrategian mukaisella tavalla. Tiedätkö, mikä on sinun yrityksesi arvo?
Kirjoittajat:
CEO, Lecklé Corporate Finance Analyst Trainee
tero.kurvinen@leckle.fi hugo.lahikainen@leckle.fi
