Hallituksen puoliväliriihen veromuutokset – onnistuuko talouden mäkistartti?
Veromuutokset 2025
Petteri Orpon hallituksen puoliväliriihen suurimaan huomion keräsivät verotukseen kaavaillut muutokset. Pääsuunta oli selvä; yhteisöverotuksen sekä ansiotuloverotuksen keventäminen. Toisaalta mukana oli myös vähemmän miellyttäviä yllätyksiä, kuten työhuonevähennyksen ja työsuhdepyörien veroedun poistaminen. Verokertymän kannalta nämä kiristykset ovat varsin vähäisiä ja nähtäväksi jää, tulevatko ne lopulta voimaan. Myönteinen asia henkilöverotukseen olisi kotitalousvähennyksen mahdollinen ulottaminen myös irtaimiston korjauksiin.
Osakeyhtiöille ja niiden osakkaille tervetullut, tuloksen näyttämiseen kannustava muutos on kaavailtu yhteisöveron laskeminen kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen.
Verotustappioiden verovähennysoikeuden pidentäminen 25 vuoteen parantaisi edellytyksiä yritysten pitkän aikavälin taloussuunnitteluun ja mm. vähentäisi tarvetta poistojen hyllyttämiselle verotuksessa muuten vanhenevien verotustappioiden käyttämiseksi. Epäselväksi jäi vielä ainakin se, tulisiko vain rajoitetusti vähennyskelpoisten luovutus- ja purkutappioiden käyttöaika myös pidentymään nykyisestä viidestä vuodesta.
Yritysverotus - osakevaihdot
Yritysverotuksen osalta suuriakin tunteita herättäneet osakevaihdot saivat puoliväliriihessä odotetusti huomiota. Osakevaihtomenettelyn veroneutraalisuus tuskin lienee jatkossakaan laajalti uhattuna. Entistäkin tärkeämpää tulee todennäköisesti silti olemaan niiden taustalla olevien verotuksesta riippumattomien syiden olemassaolo. Tällaisten syiden ja motiivien osoittaminen sekä osakevaihtojen veroneutraalisuuden varmistaminen ennakkoratkaisulla ovat jatkossa entistäkin tärkeämpiä.
Lainsäädännöllisesti lienee myös mahdollista muuttaa arvostustapaa, jolla kohdeyhtiön osakkeet huomioidaan osakevaihdossa hankkivan osakeyhtiön nettovarallisuuslaskelmalla. Tällöin vielä realisoitumattomiin tulonodotuksiin perustuva osa kohdeyhtiön osakkeiden arvoa voisi jäädä nettovarallisuuslaskennan ulkopuolelle ja edelleen pois henkilöosakkaan pääomatulo-osingon laskentapohjasta. Mikäli osakevaihdolla hankittujen osakkeiden arvostamistapaa tultaisiin muuttamaan, asialla voi olla osinkoverotusta jopa huomattavasi suurempi vaikutus kohdeyhtiön osakkeiden veromenojäännökseen osakkeista luovuttaessa. Nykyinen arvostamistapa osakevaihdoissa on tosiasiallisesti saattanut luoda edellytykset jopa täysin verottomalle osakkeiden jatkoluovutukselle, vaikka itse myyntiä ei lain tasolla olisikaan määritetty verovapaaksi käyttöomaisuusosakeluovutukseksi.
Luovutusvoittoverotuksen ja varainsiirtoverotuksen sitominen kaupantekopäivään myös mahdollisen lisäkauppahinnan osalta tulee usein yllätyksenä ostajalle ja myyjälle. Lisäkauppahinnan tuloverotuksen ja varainsiirtoverotuksen lykkääminen siihen verovuoteen, jona saatavan peruste vahvistuu, olisi monestakin syystä tervetullut yrityskauppojen toteutusta selkeyttävä muutos.
Perintöveron ja lahjaveron alarajojen nosto hyödyttää etenkin pienempien omaisuuserien siirtämistä seuraavalle polvelle. Nämä muutokset eivät kuitenkaan ratkaise useimpiin yritysten sukupolvenvaihdostilanteisiin liittyviä haasteita.
Mielenkiintoisia tulevat olemaan myös lakien voimaantulo- ja mahdolliset siirtymäsäännökset. Historiassa mm. purkutappion verovähennyskelpoisuuden ja vähennyskelvottomuuden raja on voinut kulkea siinä, minkä vuorokauden puolella asian yhtiöoikeudellinen prosessi on laitettu vireille kaupparekisteriin.
Varhaisen ennakoinnin ja suunnittelun aloittamisen tärkeys korostuu erityisesti muuttuvan lainsäädännön aikaan. Ole rohkeasti yhteydessä Lecklén asiantuntijoihin sinulle ja yrityksellesi parhaan ratkaisun löytämiseksi.
Olli-Pekka Luotonen
Veroasiantuntija
Lecklé
Lue lisää
