KKO:2024:54 Yrityssalaisuuden rikkominen ja syyteoikeuden laajuus
Korkein oikeus linjasi tuoreessa ratkaisussaan KKO:2024:54 (ratkaisun antopäivä 27.9.2024) syyteoikeuden laajuudesta yrityssalaisuusasiassa. Lopputuloksenaan korkein oikein katsoi, että syyttäjällä oli syyttämispyynnön perusteella oikeus nostaa syyte siltäkin osin kuin yrityssalaisuuden rikkominen kohdistui aikaan, jolloin ennen yhtiön jakautumista yrityssalaisuuksia oli hallinnut B Oy, vaikka syyttämispyynnön oli esittänyt uusi yhtiö C Oy.
Asian tausta lyhyesti
Korkeimmassa oikeudessa kysymys oli lyhykäisyydessään siitä, oliko syyttäjällä syyteoikeus, kun syyttämispyynnön oli esittänyt uusi yhtiö C Oy, mutta yrityssalaisuuden rikkominen kohdistui aikaan, jolloin yrityssalaisuuksia oli hallinnoinut vanha yhtiö B Oy.
B Oy oli jakautunut kahdeksi yhtiöksi 30.9.2015 ja samalla se oli purkautunut. C Oy:stä oli tullut syytteessä kuvattujen yrityssalaisuuksien haltija 30.9.2015 lukien. Uusi yhtiö oli asianomistajana tehnyt syyttämispyynnön yrityssalaisuuden rikkomista koskevassa asiassa.
Korkeimman oikeuden arviointi
Korkein oikeus on ratkaisussaan pohtinut muun muassa asianomistajan määritelmää, syyttämispyynnön siirtymistä uudelle yhtiölle sekä syyteoikeuden laajuutta. Asianomistajan aseman määrittämiseen rikosoikeudenkäynnissä on otettu kantaa oikeuskäytännössä, eikä laissa ole määritelty sitä, kenellä on asianomistajan asema. Asianomistajana on yleensä pidettävä sellaista rikoksen kohdetta, jonka etua tai oikeutta syytteessä rangaistussäännöksen tunnusmerkistöön nojautuen kuvattu teko on välittömästi loukannut tai vaarantanut tai jolle on sen perusteella välittömästi aiheutunut vahinkoa.
Syyttämispyynnön siirtymisen osalta korkein oikeus on todennut, että oikeushenkilöiden syyttämispyyntöön liittyvän oikeuden siirtymisestä ei ole laissa säädetty. Näin ollen oikeus on punninnut asiaa, ja päätynyt siihen, että kun otetaan huomioon asianomistajan oikeuksien henkilökohtaisuus, asiassa ei ollut perusteita katsoa, että jakautuvan yhtiön oikeus esittää syyttämispyyntö siirtyisi vastaanottavalle yhtiölle ilman tätä koskevaa lain säännöstä. Siten vanhan yhtiön syyttämispyyntöoikeus ei siirtynyt uudelle yhtiölle.
Syyteoikeuden laajuudesta korkein oikeus on todennut, että ensinnäkin yrityssalaisuuden rikkominen on asianomistajarikos, eikä laissa ole nimenomaisesti säädetty siitä, onko syyttäjällä syyteoikeus asianomistajarikoksesta myös muita asianomistajia koskevilta osin, jos samalla rikoksella on useampia asianomistajia ja vain yksi tai osa asianomistajista esittää syyttämispyynnön. Edelleen korkein oikeus on todennut, että sekä rikoslain että rikosoikeudenkäyntilain säännösten sanamuodot tukevat sitä, että syyttäjän syyteoikeus ulottuu kokonaisuudessaan samaksi rikokseksi yksiköitävään tekoon. Tapauksessa on myös katsottu, että useaan asianomistajaan kohdistunut rikos voidaan kokonaisuudessaan tutkia jo yhden asianomistajan syyttämispyynnön perusteella. Laajemman syyteoikeuden puolesta on nostettu esille myös rikostutkinnalliset ja prosessiekonomiset syyt sekä rikosvastuun asianmukainen toteutuminen.
Kyseisessä tapauksessa korkein oikeus päätyi johtopäätöksenään siihen, että asiassa ei ole ollut estettä nostaa syytettä yrityssalaisuuden rikkomisesta siltä osin kuin sama rikos on kohdistunut vanhaan yhtiöön, vaikka syyttämispyynnön oli esittänyt uusi yhtiö. Arvioinnissa on myös tuotu esille yrityssalaisuuksien rikkomista koskeva sääntelyn taustalla oleva näkökohta yrityssalaisuuksien suojan edistämisestä ja se, että yrityssalaisuuksilla voi olla haltijoilleen merkittävääkin taloudellista arvoa.
Johtopäätökset
Yritysten liikesalaisuuksia koskevia rikosasioita on käsitelty oikeudessa viime vuosina enenevissä määrin, vaikka rikosoikeudellinen sääntely niitä koskien on ollut voimassa jo rikoslain kokonaisuudistuksesta 1990-luvulta lähtien (lukuun ottamatta pieniä muutoksia sääntelyyn). Liikesalaisuudet voivat tänä päivänä olla erityisen alttiita väärinkäytölle, sillä työntekijät vaihtuvat tiheämpään kuin ennen ja tietoa on yhä helpompi tallentaa ja siirtää myös kansainvälisesti katsottuna.
Edellä esitellyllä korkeimman oikeuden ratkaisulla saatiin tarkennusta asianomistajan käsitteeseen sekä syyteoikeuden laajuuteen yhtiöiden jakautumistilanteessa. Ratkaisu osaltaan vahvistaa ja selkiyttää yrityssalaisuuksien rikosoikeudellista suojaa etenkin tilanteissa, joissa on kyse yhtiön jakautumisesta.
Yrityssalaisuuksien osalta yritysten onkin suositeltavaa turvata salassapidettävät tiedot teknisesti, tuoda salassapidettävän tiedon kanssa tekemisissä oleville henkilöille tietoon salassapidon tärkeys ja tiedon merkitys sekä laatia asianmukaiset salassapitosopimukset. Yritysten toimijoiden on hyvä tuntea liikesalaisuuksia koskevat erinäiset lakisääteiset ja sopimusperusteiset kysymykset.
Me Leckléllä avustamme yrityksiä myös erilaisissa liike-elämän rikosasioissa ja neuvomme mielellämme myös yrityssalaisuuksien suojaamisessa osana yritystoiminnan suunnittelua. Olethan rohkeasti yhteydessä!
Aiheen asiantuntijamme
