Pa­kot­teet – Mi­tä pa­kot­teet tar­koit­ta­vat yri­tys­toi­min­ta­si kan­nal­ta?

Pakotteet yrityksille ja niitä koskeva sääntely

Pakotteet ovat valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen asettamia rajoituksia, joilla pyritään vaikuttamaan tiettyjen maiden, organisaatioiden tai yksilöiden toimintaan. Yrityksille pakotteet näkyvät usein kaupparajoituksina, vienti- ja tuontikieltoina, rahoitusrajoitteina sekä vaatimuksina jäädyttää varoja tai keskeyttää yhteistyö tiettyjen tahojen kanssa. Pakotteiden rikkominen tai niiden kiertäminen on rangaistava teko, ja yritys voikin joutua viranomaistutkinnan kohteeksi. Edelleen seuraamuksia voi koitua myös yhtiön johtohenkilöille henkilökohtaisesti.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1226, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2024, unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomiseen liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelystä ja direktiivin (EU) 2018/1673 muuttamisesta sisältää vähimmäissäännökset unionin rajoittavien toimenpiteiden (pakotteiden) rikkomista koskevien rikosten määritelmistä ja niistä säädettävistä rangaistuksista. EU-direktiivin johdosta kansallista rikoslakia sekä pakkokeinolakia on muutettu vuonna 2025.

Nykyisin Suomen rikoslain 46 luvun 3 a-d §:ssä säädetään pakorikoksesta, sen törkeästä ja tuottamuksellisesta tekomuodosta sekä pakoterikkomuksesta. Pakoterikoksesta määrättävän rangaistuksen enimmäismäärä on 2 vuotta ja törkeästä tekomuodosta määrättävän rangaistuksen enimmäismäärä on 5 vuotta vankeutta. Edelleen myös oikeushenkilö voi joutua vastuuseen pakoterikoksesta, josta tuomittavan yhteisösakon ylin rahamäärä on viisi prosenttia oikeushenkilön liikevaihdosta, kuitenkin vähintään 850 000 ja enintään 40 miljoonaa euroa.

Pakotteiden rikkominen joko tahallisesti tai tuottamuksellisesti voi siten johtaa yrityksen ja sen johtohenkilöiden kannalta jopa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin, ja sen vuoksi onkin tärkeää tuntea pakotelainsäädäntö sekä seurata aktiivisesti pakotteita koskevia muutoksia ja mahdollisten uusien pakotteiden asettamista. Tällä hetkellä Euroopan unionissa suurin osa pakotteista kohdistuu Venäjään, jonka osalta pakotteita on useasti päivitetty sekä lisätty. Euroopan unioni on esimerkiksi tiukentanut ja laajentanut vientivalvontaa liittyen kaksikäyttötuotteisiin eli sellaisiin tuotteisiin, joihin liittyy sotilaallisen väärinkäytön riski. Tällaisia tuotteita voivat esimerkiksi olla erilaiset kemikaalit, droonit sekä niiden ohjelmistot ja erilaisten koneiden sekä laitteiden osat.

Tehokas compliance-toiminta osana pakoteriskien hallintaa

Yritysten tulisikin säännöllisesti laatia riskiarvioita pakotteita koskien sekä luoda sisäistä ohjeistusta pakotteiden huomioimisesta sen liiketoiminnassa. Tässä huomioonotettavia seikkoja ovat mm. yrityksen liiketoimintamalli, maantieteelliset alueet, joilla toimitaan sekä asiakkaiden että henkilöstön riskiarviointi. Edelleen vahva asiakkaiden tuntemismenettelyä (Know Your Client, KYC) koskeva prosessi on tärkeässä asemassa pakotesääntelyn noudattamisessa.

Yritysten arjessa pakotteiden huomioon ottaminen sekä niiden noudattaminen edellyttävät siten tehokasta compliance-toimintaa eli vaatimustenmukaisuuden hallintaa. Tämä tarkoittaa asiakkaiden ja sopimuskumppaneiden mahdollisimman hyvää tuntemista sekä toimitusketjujen huolellista hallintaa (Supply Chain Management) ja ajantasaisten pakotelistojen seuraamista. Erityistä haastavuutta asiaan kuitenkin lisää pakotteiden jatkuva muuttuminen, mikä vaatii yrityksiltä joustavuutta ja tarvittaessa nopeaakin reagointikykyä.

Toisaalta pakotteet voivat myös muokata markkinoita ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun yritykset etsivät vaihtoehtoisia markkinoita tai toimijoita. Pakotteet korostavat vastuullisen ja läpinäkyvän liiketoiminnan merkitystä sekä riskienhallinnan roolia osana yritysstrategiaa.

Lecklén asiantuntijat auttavat ja tukevat yrityksiä erilaisissa compliance-toimintoihin sekä riskienhallintaan liittyvissä asioissa, kuten pakotteiden seurantaa ja noudattamista koskevissa velvoitteissa. Olethan rohkeasti yhteydessä, mikäli haluaisit keskustella tähän teemaan liittyvistä asioista!

Hanna Lehdes 
Juristi

Lisää kirjoittajalta:
KKO:2024:54 Yrityssalaisuuden rikkominen ja syyteoikeuden laajuus
Korkein oikeus linjasi välityslausekkeen käytöstä työsopimuksessa