T&K-toiminnan yhdistelmävähennys ja vähennysvaatimuksen liitteenä annettava selvitys
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan eli T&K-toiminnan yhdistelmävähennys on jälleen keväällä monelle yritykselle ajankohtainen, kun lisävähennystä voidaan vaatia veroilmoituksella. T&K-toiminnan yhdistelmävähennys voi oikeuttaa parhaimmillaan jopa 1.000.000 euron lisävähennykseen verovuotta kohden.
Kyseessä on vuonna 2023 voimaan tullut merkittävä verokannustin, joka on saanut kuitenkin ensimmäisten vuosien aikana myös negatiivista palautetta muun muassa käytettävyydestään. Yhdistelmävähennyksen edellytysten täyttymiseen liittyvät tulkintakysymykset sekä uhka veronkorotuksesta, mikäli vähennystä ei hyväksytä, ovat rajoittaneet kannustimen hyödyntämistä.
Yhdistelmävähennystä vaadittaessa veroilmoituksen liitteenä tulee antaa vapaamuotoinen selvitys harjoitetusta T&K-toiminnasta ja sen luonteesta. Huolellisesti laadittu selvitys edesauttaa parhaassa tapauksessa vähennysvaatimuksen hyväksymistä ja pienentää riskiä veronkorotukselle.
Lyhyesti T&K-yhdistelmävähennyksestä
T&K-yhdistelmävähennyksen tavoitteena on kannustaa elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavia verovelvollisia panostamaan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin.
Yhdistelmävähennys muodostuu kahdesta osasta: yleisestä lisävähennyksestä sekä ylimääräisestä lisävähennyksestä. Yleinen lisävähennys pohjautuu T&K-menojen kokonaismäärään ja ylimääräinen lisävähennys T&K-menojen vuosittaiseen euromääräiseen kasvuun. Hyväksyttäviä menoja ovat verovelvollisen oman henkilöstön T&K-toimintaan kohdistuvat palkat sekä T&K-toimintaan liittyvät ostopalvelut. T&K-toiminnalla tarkoitetaan sellaista luovaa ja systemaattista toimintaa, jolla tavoitellaan jotain olennaisesti uutta eli käytännössä täysin uutta tuotetta, palvelua tai prosessia tai olemassa olevan tuotteen, palvelun tai prosessin olennaista parantamista.
Yhdistelmävähennyksen hyödyntämistä on ensimmäisten vuosien aikana jarruttanut muun muassa uhka veronkorotuksesta. Vähennystä vaatineille verovelvollisille on määrätty käytännössä automaattisesti veronkorotus, mikäli Verohallinto ei ole hyväksynyt vähennysvaatimusta. Veronkorotus on yleensä 2 prosenttia lisätyn tulon määrästä, jolloin esimerkiksi Verohallinnon poiketessa 500.000 euron vähennysvaatimuksesta kokonaan veronkorotus olisi 10.000 euroa. Veronkorotus voidaan kuitenkin tietyissä tilanteissa jättää myös määräämättä, vaikka vähennystä ei hyväksyttäisikään.
Verovelvollisen selvitys ja veronkorotuksen määräämättä jättäminen
Veronkorotus voidaan jättää määräämättä, mikäli sen määrääminen olisi kohtuutonta. Verohallinto ottaa kohtuuttomuutta arvioidessaan huomioon esimerkiksi asian tulkinnanvaraisuuden sekä toimenpiteet, joilla verovelvollinen on pyrkinyt selvittämään vähennyksen oikeaa verotuskohtelua ja täyttämään ilmoittamisvelvollisuutensa. Näin ollen, mikäli asia on tulkinnanvarainen ja verovelvollinen esittää oma-aloitteisesti veroilmoituksellaan riittävän selvityksen, jonka perusteella Verohallinto voi ratkaista yhdistelmävähennystä koskevan vaatimuksen, Verohallinto voi jättää veronkorotuksen määräämättä siitä huolimatta, että se ei hyväksyisi vähennysvaatimusta.
Yhdistelmävähennyksen edellytysten täyttymisen arviointi suoritetaan tapauskohtaisesti ja T&K-toiminta on tyypillisesti luonteeltaan yksilöllistä, joten vähennysvaatimuksen liitteenä annettavan vapaamuotoisen selvityksen merkitystä ei tule väheksyä. Sen lisäksi, että laadukas ja kattava selvitys edesauttaa vähennysvaatimuksen hyväksymistä, sen avulla voidaan välttää työläät lisäselvityspyynnöt ja minimoida riski veronkorotukselle.
Selvitys kannattaa laatia yhdessä asiantuntijan kanssa. Lecklén veroasiantuntijat avustavat teitä mielellään yhdistelmävähennyksen edellytysten ja hyödynnettävyyden arvioinnissa sekä selvityksen laatimisessa.
Matias Lintula
Veroasiantuntija
Lue lisää
