Ar­von­luon­ti yri­tys­kau­pois­sa – mi­tä se on?

24.2.2022

Viime aikojen korkean yrityskauppa-aktiviteetin tuloksena sekä kotimaassa että ulkomailla on luotu suuri määrä uusia ja erilaisia yrityskokonaisuuksia. Yritysten halu kasvaa, epätavanomaisen kevyt rahapolitiikka ja korkeat arvostustasot ovat ruokkineet yrityskauppa-aktiviteettia. Suurien transaktiovolyymien lisäksi olemme myös kuulleet usein kysymyksen siitä, miksi toiset yritykset menestyvät ja kasvavat kun taas toiset eivät. Tähän asiaan on useita eri vastauksia ja näkökulmia, mutta pureudutaan hetkeksi siihen, mitkä asiat yritysjärjestelyissä todella kasvattavat yhteisesti jaettavaa kakkua ilman, että jokin taho vain ottaa suuremman palan olemassa olevasta.

Yhtiön menestymisen lähde on se, että se saa tuottamistaan hyödykkeistä vastikkeen, joka tunnetaan yritysmaailman sanastossa myös liikevaihtona. Yritysjärjestelyillä tähdätään esimerkiksi tilanteeseen, jossa Yhtiöllä 1 on erinomainen tuote, joka on todettu paikallisilla markkinoilla erittäin kilpailukykyiseksi, mutta Yhtiön 1 omistajilla ei ole taloudellisia rahkeita jaella hyödykettä kansainvälisille asiakkaille. Yhtiö 2 on historiansa aikana onnistunut rakentamaan erinomaisen myyntikanavan globaaleille markkinoille ja olisi tämän johdosta valmis investoimaan uuteen tuotteeseen, jolle on kysyntää sen asiakaskunnassa. Kyseisessä yritysjärjestelytilanteessa Yhtiö 2 päätyy ostamaan Yhtiön 1 osakekannan ja pystyy vahvempien taloudellisten resurssiensa kautta kasvattamaan Yhtiön 1 liikevaihtoa merkittävästi, jolloin molempien yhtiöiden asema omassa kilpailukentässään vahvistuu. Hyöty jakautuu tasaisesti molempien osapuolien kesken samalla pitäen asiakkaat tyytyväisenä.

Myös useat suuret yhtiöt pysyäkseen kilpailussa edellä etsivät jatkuvasti uusia täydentäviä teknologioita parantamaan nykyisiä tuotteitaan tai palveluitaan sekä kehittääkseen toimintaansa sisäisesti. Oletetaan, että Yhtiö 1 on onnistunut kehittämään esimerkiksi ohjelmistotuotteen, jolla parannetaan fyysisen tuotteen digitaalisia valmiuksia, jonka avulla Yhtiön 2 asiakkaat kokevat saavansa nykyisistä hankinnoistaan suuremman arvon esimerkiksi paremman ja ajantasaisemman huoltotoiminnan tuloksena. Tällöin Yhtiö 2 voi päästä esimerkiksi myymään jälkimarkkinoinnissaan uusia lisäarvopalveluja, joita ei aiemmin ole ollut saatavilla. Samalla Yhtiön 2 asiakkaat ovat valmiita maksamaan yhä enemmän palveluntuottajalleen.

Vaikka yhteiskunta ja sen tarvitsemat palvelut kasvavat jatkuvaa tahtia, joskus myös kysyntä tietyille hyödykkeille laskee, vaikka niitä edelleen tarvittaisiinkin. Tarkastellaan hypoteettista tilannetta, jossa Yhtiö 1 ja Yhtiö 2 tuottavat samankaltaisia toisiaan vastaavia hyödykkeitä, joiden kysyntä laskee kuluttajamarkkinoilla hitaasti. Yhtiö 1 ja Yhtiö 2 kilpailevat toistensa lisäksi vielä useamman kansainvälisen kilpailijan kanssa samoista asiakkaista. Edellä mainitussa tapauksessa Yhtiö 1 ja Yhtiö 2 joutuvat investoimaan tuotteeseen, josta saatava tuotto tulevaisuudessa on epävarma sekä tuottamaan laajan kirjon erilaisia tukipalveluja. Yhtiö 1 ja Yhtiö 2 tarkastelevat ympärillä olevaa markkinatilannetta ja päätyvät siihen johtopäätökseen, että heidän on kannattavampaa palvella nykyistä markkinaa isompana kokonaisuutena ja uudessa suuremmassa volyymissa, jolloin esimerkiksi liiketoiminnan tukifunktioiden kustannukset ovat pienemmät ja taloudellisia resursseja jää enemmän itse tuotteen kehittämiseen.

Kokonaisuutena yritysjärjestelyt saavat aikaan monenlaisia vaikutuksia yhteiskuntaan, asiakkaisiin ja yhtiön sisäisiin tekijöihin. Meidän kaikkien tulee muistaa, että muutoksella pyritään aina parempaan ja huolellinen suunnittelu saa aikaan parhaan mahdollisen lopputuloksen. Tehdään yhdessä unelmistanne totta ja varmistetaan, että kasvu toteutuu kaikkia hyödyttävällä tavalla.

Mikäli asiaa koskien herää kysymyksiä, Lecklé Corporate Finance -asiantuntijamme auttavat mielellään!

Kirjoittaja:

Tero Kurvinen

CEO, Lecklé Corporate Finance

tero.kurvinen@leckle.fi

 

Jaa artikkeli

Aiheen asiantuntijamme

Tero Kurvinen
Tero Kurvinen

CEO, Lecklé Corporate Finance Oy

040 352 8382

tero.kurvinen@leckle.fi

Tutustu
Juho Wallenberg
Juho Wallenberg

Varatuomari

040 162 5687

juho.wallenberg@leckle.fi

Tutustu
Heikki Leppänen
Heikki Leppänen

Analyytikko, Pirkanmaan aluejohtaja

040 162 5696

heikki.leppanen@leckle.fi

Tutustu
Henri Savolainen
Henri Savolainen

Projektipäällikkö

050 511 9881

henri.savolainen@leckle.fi

Tutustu
Roni Luojus
Roni Luojus

Corporate Finance, trainee

040 830 8098

roni.luojus@leckle.fi

Tutustu
Jere Hurskainen
Jere Hurskainen

Advisor, Corporate Finance

050 463 5053

jere.hurskainen@leckle.fi

Tutustu