Li­ti­gaat­to­ri osa 1: Oi­keu­den­käyn­nin kul­ku tuo­miois­tui­mes­sa rii­ta-asias­sa

Litigaattori-artikkelisarjassa Lecklén riitatiimiläiset esittelevät tuomioistuinprosessia. 

Oikeudenkäynti on monelle vieras aihealue ja tullut tutuksi lähinnä erinäisistä TV-sarjoista, joista saatu kuva ei kuitenkaan vastaa arkitodellisuutta. Riitatiimimme varatuomari Hanna Lehdes kertoo Litigaattori-sarjan avausartikkelissaan oikeudenkäynnin pääsääntöisestä kulusta riita-asiassa.

Riita-asioilla tarkoitetaan yksityisten ihmisten tai yritysten välisiä erimielisyyksiä. Ensisijaisesti niissä pyritään selvittämään sovinnon mahdollisuudet, mutta joskus sovintoa ei ole yrityksistä huolimatta saavutettavissa ja asiaan tarvitaan puolueettoman tahon ratkaisu. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus lyhyesti tuoda esille oikeudenkäynnin pääsääntöinen kulku riita-asiassa.

Riita-asioissa erimielisyys voi liittyä esimerkiksi sopimusehdon tulkintaan tai siihen, mitä osapuolten välillä voidaan katsoa sovitun, maksamattomiin saataviin, kiinteistön kauppaan ja mahdollisiin kiinteistön virheisiin tai työsuhteen päättämiseen.

Oikeudenkäynnin alkaminen

Oikeudenkäynti riita-asiassa alkaa asian tulemisella vireille tuomioistuimessa. Tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun kantajan eli kanteen nostavan osapuolen lähettämä haastehakemus saapuu tuomioistuimen kansliaan. Haastehakemuksessa kantaja esittää vaatimuksensa sekä niiden perusteet. Kantajalla on asiassa siis pääsääntöisesti näyttötaakka eli kantajan on kyettävä osoittamaan väitteensä toteen. Poikkeuksiakin näyttötaakan jakautumiseen löytyy, ja toisaalta jos vastaaja oikeudenkäynnissä väittää esimerkiksi maksaneensa velan, jota kantaja vaatii, niin tämän väitteen osalta vastaajan on näytettävä toteen velan maksu. Oikeusprosessiin lähtemistä ja jutun menestymismahdollisuuksia on kuitenkin aina hyvä pohtia kokeneen juridiikan ammattilaisen kanssa.

Haastehakemus tutkitaan tuomioistuimessa ja siihen pyydetään tarvittaessa täydennystä tai selvennystä. Tämän jälkeen vastaajalle eli sille ketä vastaan vaatimukset on esitetty, annetaan haaste, jossa vastaajaa kehotetaan määräajassa vastaamaan kantajan vaatimuksiin. Kun kanne ja vastaus ovat olemassa siirrytään asian käsittelyssä valmisteluun. Valmistelussa selvitetään vaatimukset ja niiden perusteet, eli se mistä asianosaiset ovat erimielisiä, mitä todistelua tullaan esittämään ja onko asiassa edellytyksiä sovinnolle. Riidan voi siis vielä sopia, vaikka osapuolet olisivat edenneet oikeudenkäyntiin saakka. Valmistelu voi olla kirjallista tai suullista, joista jälkimmäisessä tapauksessa järjestetään valmisteluistunto, johon osapuolet kutsutaan.

Pääkäsittelyyn siirtyminen

Mikäli valmisteluvaiheessa ei päästä osapuolten välillä sovintoon, tuomari siirtää asian pääkäsittelyyn, joka pidetään erikseen sovittuna ajankohtana ja jonne riidan osapuolet kutsutaan. Pääsääntöisesti riita-asioissa oikeudenkäynnin osapuolet voivat lähettää oikeuden istuntoon asiamiehen edustamaan, mutta toki istunnossa saa itsekin olla paikalla. Pääkäsittelyn alussa osapuolet pitävät alkupuheenvuorot, joissa asia esitellään asiaa ratkaisevalle kokoonpanolle. Tämän jälkeen otetaan vastaan näyttö eli käydään läpi kirjalliset todisteet sekä kuullaan henkilötodistajien kertomukset. Molemmilla osapuolilla on oikeus esittää todistajille kysymyksiä. Pääkuulustelun suorittaa se osapuoli, joka todistajan on nimennyt ja vastakuulustelun suorittaa todistajan nimenneen osapuolen vastapuoli. Vastakuulustelussa on sallittua esittää myös johdattelevia kysymyksiä eli kysymyksiä, jotka johtavat määrätynlaiseen vastaukseen. Erityisesti vastakuulustelulla pyritään testaamaan ja horjuttamaan todistajan kertomuksen luotettavuutta. Pääkäsittelyn päätteeksi osapuolet esittävät loppulausunnot, joissa otetaan kantaa siihen, miten asia tulisi tuomioistuimessa ratkaista.

Tuomioistuin ratkaisee

Tuomioistuin antaa ratkaisun joko heti pääkäsittelyn jälkeen julistamalla tuomion istuntosalissa, tai myöhemmin kansliassa, jolloin tuomio toimitetaan osapuolille esimerkiksi sähköpostitse. Käytännössä vähänkään suuremmissa kokonaisuuksissa ratkaisu annetaan myöhemmin kansliassa. Tuomioistuin kuitenkin ilmoittaa osapuolille arvion ratkaisun antamisen ajankohdasta, mikä riippuu pitkälti käsiteltävän jutun laajuudesta. Pääkaupunkiseudulla tuomioistuimet ovat myös hyvin ruuhkautuneita, jolloin ratkaisun saamiseen voi kulua enemmän aikaa kuin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Käräjäoikeuden ratkaisuun tyytymätön osapuoli voi ratkaisun saatuaan ilmoittaa siihen tyytymättömyyttään ja valittaa ratkaisusta hovioikeuteen annetussa määräajassa, jolloin on mahdollista, että oikeusprosessi jatkuu hovioikeudessa, mikäli hovioikeus myöntää jatkokäsittelyluvan.

Oikeudenkäynnit ovat pääsääntöisesti julkisia. Joissakin tilanteissa tuomari voi kuitenkin rajoittaa oikeuden istunnon julkisuutta. Tällaisia tilanteita saattaa olla esimerkiksi silloin, kun istunnossa käsitellään oikeudenkäynnin osapuolten liikesalaisuuksia. Tällöin asiaa käsitellään tarpeellisin osin suljetuin ovin. Liikesalaisuuksien osalta on kuitenkin hyvä huomioida, että oikeudenkäynnin julkisuutta ei automaattisesti rajoiteta, vaan salassapitoa tulee vaatia. Lisäksi on hyvä huomata yleisö- ja asianosaisjulkisuuden erot. Mikäli oikeudenkäynnin julkisuutta rajoitetaan suhteessa oikeudenkäynnin ulkopuolisiin tahoihin, niin oikeudenkäyntimateriaali ja siellä käsiteltävät asiat lähtökohtaisesti ovat julkisia suhteessa oikeudenkäynnin osapuoliin. Julkisuuden rajoittamiselle oikeudenkäynnin osapuoliin nähden on hyvin korkea kynnys.

Onko eripuraa? - ota yhteys Lecklén riitatiimiin

Oikeudenkäynnissä ei ole pääsääntöisesti voimassa asiamiespakkoa eli henkilö voi edustaa myös itseään oikeudessa (pois lukien ylimääräinen muutoksenhaku, joka koskee hyvin poikkeuksellisia tilanteita). Itsensä edustaminen oikeudessa ilman juridiikan ammattilaista ei kuitenkaan ole suotavaa, koska riita-asian oikeusprosessiin liittyy monia piirteitä, joista kokematon prosessaaja ei yleensä ole tietoinen. Termit kuten vaatimis- ja vetoamistaakka, prekluusio, näyttötaakka tai prosessiväite eivät luultavasti ole tuttuja juridiikkaan erikoistumattomalle henkilölle. Tämän vuoksi riitatilanteissa ja oikeudenkäynneissä on suositeltavaa käyttää juristia. Näissä tilanteissa Lecklén riitapraktiikka on apunasi, ja suosittelemmekin olemaan pienellä kynnyksellä yhteydessä Lecklén asiantuntijoihin.