Yri­tys­ten ja niis­sä toi­mi­vien hen­ki­löi­den vas­tuu kor­rup­tio­ri­kok­sis­ta – Eu­roo­pan unio­nin kor­rup­tion­tor­jun­ta­di­rek­tii­vieh­do­tus

Tiivistelmä:

Euroopan komissio antoi 3.5.2023 ehdotuksen uudeksi korruptiontorjuntadirektiiviksi. Direktiivin odotetaan tulevan voimaan keväällä 2026, ja se on pantava kansallisesti täytäntöön vuoteen 2028 mennessä. Suomessa Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan täytäntöönpanoa. Direktiivin tavoitteena on yhtenäistää ja tehostaa korruption vastaista sääntelyä EU:ssa siten, että kaikki tahallisen korruption muodot kriminalisoidaan, myös oikeushenkilöiden osalta, ja että seuraamukset ovat tehokkaita ja varoittavia. Sääntely kattaa sekä julkisen että yksityisen sektorin. Direktiivi edellyttää todennäköisesti muutoksia Suomen rikoslakiin.

Yrityksille voidaan määrätä huomattavia yhteisösakkoja, enimmillään 3–5 % maailmanlaajuisesta liikevaihdosta tai 24–40 miljoonaa euroa. Myös yksityishenkilöille voidaan tuomita sakko- tai vankeusrangaistuksia.

Yritysten tulisi varautua muutoksiin päivittämällä sisäiset ohjeistuksensa, koulutuksensa ja compliance-toimintonsa vastaamaan uutta sääntelyä. Tehokas riskienhallinta ja ennakoiva compliance-ohjelma auttavat ehkäisemään rikkomuksia ja pienentämään oikeudellisia riskejä.

Kolme keskeisintä seikkaa:

• Korruptiorikossääntelyä yhtenäistävä EU-sääntely tulossa voimaan keväällä 2026
• Muutoksia tulossa myös Suomen rikoslakiin
• Yrityksille huomattavat taloudelliset riskit – compliance korostuu

Euroopan unionin korruptiontorjuntadirektiiviehdotus

Euroopan komissio antoi 3.5.2023 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi korruption torjumiseksi. Kolmikantaneuvottelut Euroopan parlamentin kanssa saatiin päätökseen joulukuussa 2025, ja direktiivi tulee todennäköisesti voimaan kevään 2026 aikana. Ehdotetun direktiivin tarkoituksena on varmistaa, että kaikki tahallisen korruption muodot kriminalisoidaan, ja että myös oikeushenkilöt voidaan saattaa vastuuseen näistä rikoksista. Edelleen tarkoituksena on myös varmistaa, että rikoksista määrätään tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia kaikissa jäsenmaissa. Direktiivi tuo ensi kertaa yhteen sekä julkisen että yksityisen sektorin korruptiosääntelyn. Suomessa Oikeusministeriö on 12.1.2026 asettanut työryhmän korruption torjunnasta annettavan direktiivin kansallista täytäntöönpanoa varten. Direktiivi on kansallisesti toimeenpantava vuoteen 2028 mennessä.

Korruptiontorjuntadirektiiviehdotus sisältää useita kohtia, joiden voidaan arvioida edellyttävän muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Muutoksissa on kysymys ennen kaikkea rikoslain soveltamisalan laajentamisesta ja muutoksista rangaistavaa toimintaa kuvaaviin tunnusmerkistöihin, rangaistustasoihin ja mahdollisesti rikosten vanhentumisaikoihin. Osa direktiiviehdotukseen liittyvistä kriminalisoitavista teoista onkin jo Suomen rikoslaissa säädetty rangaistaviksi, mutta osa kohdista tulee hyvin todennäköisesti edellyttämään muutoksia rikoslakiin ja erityisesti rangaistavan toiminnan määrittelyyn.

Korruptiontorjuntadirektiiviehdotuksessa rangaistavia tekoja ovat lahjonta julkisella sekä yksityisellä sektorilla, varojen väärinkäyttö, vaikutusvallan kauppaaminen, oikeudenkäytön häiritseminen, korruptiorikoksilla vaurastuminen sekä vakava virka-aseman väärinkäyttö. Suomen lainsäädännöstä ei toistaiseksi suoranaisesti löydy esimerkiksi vaikutusvallan kauppaamista tai korruptiorikoksilla vaurastumista koskevia kriminalisointeja. Edelleen nykyisin rikoslain 30 luvussa on säädetty rangaistavaksi lahjominen ja lahjuksen ottaminen elinkeinotoiminnassa. Uusi direktiivi korruptiontorjunnasta voi kuitenkin edellyttää muutoksia lahjomista ja lahjuksen ottamista elinkeinotoiminnassa koskeviin tunnusmerkistöihin laajentaen niiden soveltamisalaa. Lisäksi varojen väärinkäyttöä koskeva direktiivin kohta saattaa tuoda muutoksia Suomen rikoslakiin.

Direktiiviehdotukseen kirjatusta rangaistavaksi säädetyn teon rikkomisesta yritykselle voidaan määrätä maksettavaksi yhteisösakko, jonka enimmäismäärä voi, riippuen teosta, olla 3-5 % yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta tai vähintään 24 tai 40 miljoonaa euroa. Nähtäväksi vielä kuitenkin jää, miten nämä yhteisösakkoseuraamukset Suomen rikoslakiin kirjataan. Yksityishenkilöille seuraamuksena voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta.

Mitä yritysten tulisi tehdä?

Yritysten olisikin hyvä käydä läpi ja tarvittaessa päivittää omia sisäisiä ohjeitaan sekä koulutuksiaan vastaamaan tulevan lainsäädännön aiheuttamia muutoksia korruptiosääntelyssä. Kansainvälisesti toimivien yritysten on suositeltavaa seurata korruptiontorjuntadirektiivin täytäntöönpanoa myös niissä jäsenmaissa, joissa harjoittavat liiketoimintaa huomioiden eri maiden erityispiirteitä korruptioriskeihin liittyen. Erityisesti sellaisella alalla toimivat yritykset, jossa korruptioriski on suurempi, tulisi kiinnittää erityistä huomioita yrityksen sisäisiin prosesseihin, ohjeistuksiin sekä henkilökunnan kouluttamiseen. Näin ollen korruptiosääntelyn huomioonottaminen omassa liiketoiminnassa edellyttää hyvää vaatimustenmukaisuuden hallintaa eli compliance-toimintoja.

Tehokas ja kattava compliance-ohjelma, jossa korruptioriskit on huomioitu, auttaa havaitsemaan epäkohtia etukäteen, mutta luo myös turvaa tilanteessa, jossa harkitaan syytteiden nostoa tai jopa nostetaan syytteet yritystä ja/ tai siinä toimivia yksityishenkilöitä vastaan. Ohjeistusten tekemisellä sekä koulutuksien järjestämisellä on tarkoitus ohjata ja tukea johtoa sekä työntekijöitä tekemään ns. oikeita ja kestäviä päätöksiä liiketoiminnassa.

Euroopan unionin tasoisen sääntelyn harmonisoidessa korruptionvastaista sääntelyä koko Euroopan unionin alueella, erityisesti kansainvälisesti toimivien yritysten on suositeltavaa olla valppaana koskien eri jäsenmaissa tapahtuvia lainsäädäntömuutoksia. Jatkossa myös eri jäsenmaiden välinen viranomaisyhteistyö helpottuu ja rajat ylittävistä tutkinnoista tulee niin ikään helpompia toteuttaa. Kokonaisuutena korruptiontorjuntadirektiivi viestii jatkuvaa poliittista kiinnostusta korruption torjuntaan sekä sen estämiseen ja korruption laajaan kriminalisointiin.

Rangaistukset yrityksille voivat nousta euromääräisesti hyvinkin suuriksi, joten tehokkailla riskienhallinta- ja compliance-toiminnoilla on järkevää hallita liiketoiminnan riskejä ja estää mahdollisimman hyvin riskien realisoitumista.

Lecklén asiantuntijat auttavat ja tukevat yrityksiä erilaisissa compliance-toimintoihin sekä riskienhallintaan liittyvissä asioissa, kuten korruptiosääntelyn seurantaa ja noudattamista koskevissa velvoitteissa sekä mahdollisessa esitutkinnassa ja rikosoikeudenkäynnissä. Olethan rohkeasti yhteydessä, mikäli haluaisit keskustella tähän teemaan liittyvistä asioista!

Hanna Lehdes
varatuomari
Lecklé

Lisää kirjoittajalta:
Pakotteet – Mitä pakotteet tarkoittavat yritystoimintasi kannalta?
Litigaattori osa 4: Mitä tuomioistuinsovittelu tarkoittaa riita-asian kannalta?