Ul­ko­mail­le myyn­ti ei ole au­to­maat­ti­ses­ti ar­von­li­sä­ve­ro­ton – muis­ta huo­mioi­da nä­mä asiat

Aihe: kansainvälinen arvonlisäverotus

Tavaroiden ja palveluiden myynti ulkomaille ei ole automaattisesti arvonlisäverotonta myyntiä – myyjän on varmistettava arvonlisäverottomuuden edellytysten täyttyminen sekä asianmukainen ja oikea-aikainen dokumentaatio ja raportointi.

Keskeiset nostot artikkelista

• Myyjän on huolehdittava, että arvonlisäverottoman (alv 0%)  ulkomaan myynnin edellytykset täyttyvät
• Tavaran fyysinen sijainti, mahdollinen kuljetus ja sen dokumentointi ovat keskiössä
• Palvelukaupassa korostuu muun muassa myytävän palvelun luonne ja ostajan tunnistaminen
• Virheellisesti arvonlisäverottomana käsitelty myynti, puutteellinen dokumentointi ja raportointi voivat johtaa odottamattomiin alv-oikaisuihin sekä veronkorotuksiin

Ketä aihe koskee?

Aihe koskee etenkin arvonlisäverovelvollisia toimijoita, jotka myyvät tavaroita tai palveluita ulkomaille. Kansainvälisen kaupan arvonlisäverosäännökset voivat kuitenkin tulla sovellettavaksi, vaikka harjoitettaisiin vain arvonlisäverotonta liiketoimintaa.

Kansainvälisessä kaupassa olennaista on määritellä tavaran tai palvelun myyntimaa eli maa, johon arvonlisävero tulee maksaa. Tavarakaupassa arvonlisäverokohtelu määräytyy pitkälti tavaran tosiasiallisen sijainnin ja kuljetuksen perusteella. Keskeistä on varmistaa muun muassa, missä tavara on kun se luovutetaan ostajalle tai kun kuljetus ostajalle alkaa, mihin myyntiin tavaran mahdollinen kuljetus liittyy sekä se, että kuljetus on asianmukaisesti dokumentoitu. Palvelukaupassa korostuvat palvelun luonne ja se, onko ostaja elinkeinonharjoittaja vai ei.

Usein on tapana olettaa, että Suomesta ulkomaille suuntautuva myynti voidaan laskuttaa ilman Suomen arvonlisäveroa. Arvonlisäverottomuuden edellytykset on kuitenkin aina arvioitava tapauskohtaisesti. Lisäksi säännöt ovat erilaiset tavara- ja palvelukaupassa. Suomen arvonlisäverolaki määrittelee, milloin myyntimaa on Suomi eli Suomella on verotusoikeus, mutta myös mahdolliset velvoitteet muissa maissa on huomioitava. Myyntimaasäännöt pohjautuvat EU:n yhteisiin sääntöihin, mikä helpottaa arviointia EU-alueella.

Tavaroiden myynti ulkomaille tai ulkomailla

Tavarakaupassa ulkomaan myynnillä tarkoitetaan tyypillisesti myyntiä, jossa tavara kuljetetaan Suomesta ulkomaiselle ostajalle joko toiseen EU-maahan tai EU:n ulkopuolelle. Kansainvälisen arvonlisäverotuksen kysymykset voivat kuitenkin tulla vastaan myös esimerkiksi tilanteessa, jossa myyjä ja ostaja ovat molemmat suomalaisia, mutta tavara kuljetetaan Suomesta ulkomaille tai tavara on ulkomailla.

Tavaran myyntimaa ja arvonlisäverokohtelu määräytyvät pitkälti tavaran fyysisen sijainnin sekä myyntiin liittyvien kuljetusten perusteella. Olennaista on tietää, missä tavara on, kun se luovutetaan ostajalle tai kun kuljetus ostajalle alkaa. Edelleen kuljetuksen määränpäämaalla, ostajan arvonlisäveroasemalla sekä sillä, kuka vastaa kuljetuksesta on olennainen merkitys. Lähtökohtana on, että Suomella ei ole verotusoikeutta, jos tavara ei fyysisesti ole (tai edes käy) Suomessa. Toisaalta myyjälle voi syntyä arvonlisäverovelvoitteita sekä kuljetuksen alkamis- että päättymisvaltiossa, ja yrityksen on kyettävä selvittämään velvoitteensa myös muissa valtioissa kuin Suomessa.

Haasteita voi myös syntyä esimerkiksi tilanteissa, joissa tavaran toimitusmaa ja ostajan sijaintimaa eroavat toisistaan, tai tavara toimitetaan ulkomaille varastoon. Ketjuliiketoimissa on keskeistä määrittää, mihin myyntiin kuljetus kohdistetaan. Kun tavara kuljetetaan suoraan ketjun ensimmäiseltä myyjältä ketjun viimeiselle ostajalle, on ratkaistava, mihin ketjun myynneistä tavaran kuljetus liittyy. Lähtökohtana on, että vain tämä myynti voi olla rajat ylittävä arvonlisäveroton myynti.

Palvelun myynti ulkomaille tai ulkomailla

Palvelujen osalta ulkomaan myynnillä tarkoitetaan usein tilannetta, jossa suomalainen myy palvelua ulkomaiselle ostajalle tai palvelua suoritetaan ulkomailla. Arvonlisäverokohtelua ratkaistaessa on  tunnistettava palvelun luonne ja se, onko ostaja arvonlisäverotuksen näkökulmasta elinkeinonharjoittaja vai ei. Erilaisille palveluille on erilaiset myyntimaasäännöt. Saman palvelun myyntimaa voi puolestaan olla eri riippuen siitä, onko ostaja elinkeinonharjoittaja vai ei.

B2B-palvelukaupassa arvonlisävero suoritetaan pääsäännön mukaan ostajan sijaintivaltioon, eikä palvelun tosiasiallisella suorituspaikalla ole merkitystä. Esimerkiksi suomalaisen yrityksen myydessä asiantuntijapalvelun ruotsalaiselle yritykselle, palvelun myyntimaa eli verotusvaltio on Ruotsi. Koska EU:ssa myyntimaasäännöt ovat yhteiset ja edellä kuvatunlaiseen palvelumyyntiin sovelletaan pakollista käännettyä verovelvollisuutta,  suomalainen yritys voi myydä palvelun ilman Suomen arvonlisäveroa ja ruotsalainen ostaja suorittaa arvonlisäveron Ruotsiin myyjän puolesta. Myyjän tulee kuitenkin varmistaa, että ostaja on elinkeinonharjoittaja. Ostajan ollessa toisesta EU-maasta, tämä osoitetaan voimassaolevalla arvonlisäverotunnisteella.

Pääsäännöstä on muutamia poikkeuksia. Esimerkiksi kiinteistöön liittyvät palvelut verotetaan kiinteistön sijaintivaltiossa. Näin ollen, jos suomalainen myyjä myy suomalaiselle asiakkaalle Saksassa sijaitsevaan kiinteistöön liittyvän palvelun, palvelu verotetaan Saksassa. Suomella ei siis tässä tapauksessa ole verotusoikeutta. Tällöin on selvitettävä, kummalle osapuolelle, myyjälle vai ostajalle, syntyy mahdollisesti velvollisuus rekisteröityä Saksassa arvonlisäverovelvolliseksi ja suorittaa ja ilmoittaa Saksan arvonlisävero.

Asianmukainen dokumentointi ja raportointi

Myyjän on pystyttävä tarvittaessa osoittamaan Verohallinnolle arvonlisäverottoman (alv 0%) myynnin  edellytysten täyttyminen. Esimerkiksi EU:n ulkopuolelle tavaroita myytäessä myyjän on kyettävä todistamaan muun muassa, että tavara on fyysisesti poistunut EU:n arvonlisäveroalueelta. Tähän näyttönä toimii tyypillisesti tullin poistumisvahvistettu luovutuspäätös. Myytäessä tavaroita tai palveluja toiseen EU-maahan myyjän tulee muun muassa varmistaa ostajan voimassa oleva arvonlisäverotunniste ja merkata se laskulle. Näin osoitetaan muun muassa ostajan asema elinkeinonharjoittajana.

Dokumentoinnin tulee olla asianmukaista sekä riittävää, ja laskun tulee täyttää laskumerkintävaatimukset. Jo sopimuksissa on syytä määritellä muun muassa kuljetusehdot ja -vastuut sekä arvonlisäverokäsittely riskien minimoimiseksi. Kuljetusta ja toimitusta koskeva dokumentaation ja tiedon tulee välittyä myös taloushallintoon, jotta yhteys myyntilaskuun sekä asianmukainen dokumentaatio ja lasku voidaan varmistaa. Ulkomaan myynnit on myös raportoitava oikein ja oikea-aikaisesti.  Erityisesti EU-tasolla tavara- ja palvelukaupan raportoinnin oikeellisuutta seurataan.

Aiheetta arvonlisäveroton myynti on myyjän riski ja pahimmassa tapauksessa arvonlisävero viivästysseuraamuksineen maksuunpannaan jälkikäteen. Myyjän on pystyttävä osoittamaan myynnin arvonlisäverottomuuden edellytysten täyttyminen. Myös jo sopimuksilla on hyvä varmistua, että mahdolliset verokohtelun muutokset voidaan ottaa jälkikäteen huomioon.

Virheellisiä oletuksia kansainvälisessä arvonlisäverotuksessa

• Laskulle ei tarvitse lisätä Suomen arvonlisäveroa, kun ostajana on ulkomainen yritys
• Laskulle lisätään aina Suomen arvonlisävero, kun ostaja ja myyjä ovat suomalaisia
• Suomeen ei tarvitse suorittaa arvonlisäveroa, kun palvelua ei suoriteta Suomessa
• Laskusta ei tarvitse maksaa Suomen arvonlisäveroa, koska laskulla on jo jonkun muun maan vero

Lecklén asiantuntijat auttavat ja tukevat yrityksiä kansainväliseen kauppaan liittyvien sopimusten laadinnassa ja arvioinnissa arvonlisäverotuksen näkökulmasta, riskien kartoituksessa sekä verottoman myynnin edellytysten varmistamisessa. Näin varmistetaan, että kansainväliset myynnit sujuvat ilman odottamattomia yllätyksiä. Autamme myös dokumentointikäytäntöjen ja kuljetusjärjestelyjen tarkistamisessa, jotta verottomuuden edellytysten täyttyminen voidaan tarvittaessa todentaa.

Eelis Luomala

Arvonlisäveroasiantuntija

Lisää aiheesta:

Lecklén arvonlisäveropalvelut