Muutoksia työturvallisuuslakiin 1.6. alkaen – työnantajien työturvallisuusvelvoitteita täsmennetään
Työturvallisuuslaissa säädetään työnantajan velvollisuudesta huolehtia työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Kesäkuun alussa astuivat voimaan työturvallisuuslakiin tehdyt muutokset, jonka myötä työnantajien velvollisuudet laajenevat.
Lakimuutoksen keskeisenä tavoitteena on työssä jaksamisen ja työkyvyn edistäminen. Lisäksi tavoitteena on pidentää työuria ja vähentää varhaista työelämästä poistumista.
Täsmennyksiä työnantajan yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen
Työturvallisuuslaissa säädetään työnantajan yleisestä huolehtimisvelvoitteesta, jonka mukaisesti työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä.
Työnantajan on jatkossa erityisesti otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat vaatia yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi. Työnantajan tulisi huomioida se, että työntekijöillä on erilaiset edellytykset työssä suoriutumiseen, ja työuran eri vaiheissa nämä edellytykset voivat vaihdella.
Muutoksella täsmennetään myös työnantajan tarkkailuvelvoitetta. Jatkossa työnantajan tulee tarkkailla jo aiemmin laissa mainittujen työympäristön, työolosuhteiden ja turvallisten työtapojen lisäksi myös työntekijän turvallisuutta ja terveyttä työssä.
Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi
Työnantajan velvollisuus selvittää ja arvioida työn vaaroja laajenee. Työturvallisuuslaissa on jo aiemmin velvoitettu työnantaja huomioimaan tiettyjä haitta- ja vaaratekijöitä, ja niiden merkitystä arvioidessaan ottamaan huomioon mm. työntekijän ikä, sukupuoli ja ammattitaito ja muut henkilökohtaiset edellytykset. Lakimuutoksen myötä huomioinnin kohteeksi on lisätty myös ikääntyminen.
Laissa on myös täsmennetty sitä, millaisia kuormitustekijöitä vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon. Työnantajan tulee ottaa huomioon työn fyysiset kuormitustekijät sekä työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät. Hallituksen esityksen mukaan muutoksella on haluttu korostaa sitä, että fyysiset ja psykososiaaliset työolosuhteet tulee huomioida työn kuormitustekijöitä tunnistettaessa. Psykososiaalisia kuormitustekijöitä voivat olla esimerkiksi jatkuvat keskeytykset, vaikeat asiakastilanteet, liiallinen työmäärä työaikaan nähden tai epäkohdat työyhteisön yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa.
Raskausuojelun perussäännöstä selkiytetään
Työnantajalla on jo aiemmin ollut velvollisuus ottaa huomioon, jos työ tai työolosuhteet aiheuttaisivat raskaana olevalle erityistä vaaraa. Lakiuudistuksessa velvollisuutta on laajennettu koskemaan raskaana olevan työntekijän lisäksi myös äskettäin synnyttänyttä tai imettävää työntekijää.
Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus
Työnantajan täytyy antaa työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä annettava riittävä ohjaus ja perehdytys työhön. Ammatillisen osaamisen ja työkokemuksen ohella opetusta ja ohjausta annettaessa tulee lakimuutokseen jälkeen jatkossa ottaa huomioon myös työntekijän henkilökohtaiset edellytykset, kuten ikä tai kielitaito.
Velvoitteiden noudattamisen dokumentointi on suositeltavaa
Kuten yllä on esitelty, muuttuneen lain myötä työnantajan velvoitteet tarkentuvat, joten työpaikoilla on suositeltavaa tarkistaa millaisia vaikutuksia muutoksilla on esimerkiksi työpaikan HR-käytänteisiin, sisäisiin ohjeistuksiin tai työnantajan lakisääteisiin asiakirjoihin.
Tehtyjen arviointien ja selvitysten dokumentointi on usein suositeltavaa, vaikka laki ei siihen suoraan velvoittaisikaan, jotta tarvittaessa pystytään osoittamaan se, että työnantaja on ryhtynyt tarvittaviin toimiin epäkohtien poistamiseksi.
Lopuksi
Mikäli herää kysymyksiä työturvallisuuslain muutokseen tai muihin työoikeudellisiin seikkoihin liittyen, Lecklén asiantuntijat auttavat mielellään.
