Ta­ri­noi­ta lecklé­läi­sil­tä - Jou­ni Si­vu­nen

23.3.2023

Vapaana kasvatettu liikejuristi

Olin alle kouluikäinen, kun tulin kyläkauppamme ovesta ulos. Juna matkasi ohitsemme noin 150 metrin päässä. Sanoin tuolloin äidille haluavani olla isona kaveri, joka heittää hiiliä junan pesään. Äiti kertoi, että tämä urasuunnitelma ei ole valitettavasti enää mahdollista. Seinäjoella sijaitsevassa pienessä Heikkilänmäen maalaiskylässä oli tuolloin 1980 -luvun alkupuolella peräti kaksi pientä kauppaa vierekkäin. Muistan elävästi, kun ekalla luokalla kotimatkalla löysin samaisen kaupan vastapäätä olevan puhelinkioskin edestä markan kolikon. Suuntasin heti kauppaan ja ostin tyytyväisenä karkkilaatikkovalikoimasta 5 kappaletta 20 pennin värillisiä merkkareita. Se oli elämää. Okei, minulla on ikäkriisiä. Palaan nyt asiaan.

Muistelen haaveammattejani peruskouluajoilta. Hatarat mielikuvat liittyvät näyttelemiseen, papin ja poliitikon työhön, ja opettamiseen. Ehkä nämä kaikki ovat liittyneet siihen, että tykkäsin esiintyä ja olla äänessä. Kun ala-asteella oli näytelmiä, halusin olla pääroolissa. Mieluummin roolihahmoja sai olla samassa näytelmässä useampia. Käsikirjoitimme kaverini Pasin kanssa vapaa-ajalla varsin paljon pienelokuvien ja sketsien käsikirjoituksia niin peruskouluiässä kuin vielä myös lukiossa. Osa näistä päätyi omatuotanteisena videolle saakka. Haaveammattilistaan kuului toki myös arkeologin ammatti, kiitos Indiana Jonesin ja Harrison Fordin.

Mitä pitemmälle lukio eteni sitä, enemmän muistan miettineeni, että tarvitsen lukion jälkeen opintopaikan, joka antaa minulle mahdollisuuden miettiä pitempään, mitä haluan tehdä isona. Tällöin oikis on uinut ensimmäisiä kertoja mieleeni. Oikeus ei itsessään ollut millään tavoin kiinnostavaa, vaan mahdollisuus valmistumisen jälkeen lopulta ohjautua mitä erilaisimpiin hommiin, kuten poliitikoksi, joka oli vielä oikiksen aikanakin yksi houkutteleva polku.

Muistan, että vielä yliopistossa minulla on ollut mielessä hakeutuminen teatterikorkeakouluun. En tätä kuitenkaan tehnyt. Tein pragmaattisemman valinnan ja aloin opiskelemaan oikiksen kanssa rinnan kauppatieteiden puolella laskentatoimea. Opiskeluaikana muistan ensimmäisiä kertoja ajatelleeni myös yrittäjyyttä vaihtoehtona.  Tuolloin asiaan liittyi kuitenkin myös isompi haavekuva. Jos voitan lotossa, niin rakennan niillä rahoilla Suomeen uuden lakitoimiston.

Ensimmäinen alan kesätyöni ajoittuu kesään 2004. Valmistuin oikiksesta 2006 ja kauppatieteellisestä 2009. Auskultoinnin suoritin välissä 2006-2007. Olen työskennellyt auskultointia lukuun ottamatta koko työurani konsulttitalossa ja liikejuridiikan parissa. Vuodesta 2008 alkaen asiakkaitani ovat olleet käytännössä vain ja ainoastaan yritykset sekä yrittäjät. Kun katson taaksepäin ja arvioin luonteenpiirteitäni, niin konsultoinnin monipuolisuus ja intensiivisyys sekä mahdollisuus tehdä hyvin tiiviisti asiakastyötä ja asiakasverkoston rakentamista ovat ne asiat, jotka ovat pitäneet minut innostuneena työhöni päivästä toiseen.

Minusta on tullut asiakaskentässä vahvasti operoiva liikejuristi, jonka erityisosaaminen linkittyy yrityskauppoihin ja -järjestelyihin sekä verotukseen. Substanssiosaaminen voisi olla muotoutunut moneksi muuksikin. Tärkeintä on ollut se, että ammatillinen minäkuvani on saanut kasvaa rauhassa ja sen lopputulos ei poikkea siitä kuka olen muutoinkin. Asiakkaalle on näin ollen tarjolla itse Jouni niin hyvine kuin huonoine puolineen. Tästä ammatillisen minäkuvan rakentumisesta pitää kiitos antaa erityisesti ex-kollegoille Hannu Paunikalliolle ja Ari Engblomille, jotka antoivat minulle tilaa ja vapautta kasvaa ammattiin omana itsenäni, vaikka tekemiseni ja toimintani ei olekaan aina ollut protokollien mukaista.

Vaimo ja lapseni Hertta ja Toivo ovat minulle kaiken perusta. Työn imu on kuitenkin ollut minulle aina myös erittäin kova. Arjen tekemiseen liittyvät mahdollisuudet ja intohimo ovat polttoaineeni. Sain sytytettyä itseni uudelleen liekkiin Lecklén myötä. Upeiden ihmisten kanssa Lecklén yhdessä rakentaminen tyhjästä kohti valokeiloja on minulle ammatillisesti unelmien aikaa. Edessämme oleva mahdollisuuksien kirjo on valtavan inspiroivaa. Ja saanhan samalla myös elää pienen pojan salaista unelmaa ideoimalla, käsikirjoittamalla ja visioimalla Lecklén julkaisemia videoita kuin myös osallistumalla Lecklén tarinan ja brändin kokonaisvaltaiseen rakentamiseen.

Jouni Sivunen 

 

Jaa artikkeli