Verohallinto ohjeisti korkovähennysrajoitusten tulkintaa - Lecklén Timo Torkkelin ensiajatukset ohjepäivityksestä
Verohallinto julkaisi 22.4.2022 odotetun korkovähennysoikeuden rajoituksia yritysverotuksessa koskevan ohjepäivityksen. Verohallinnon ohje selkeyttää ja yhtenäistää korkovähennysrajoitusten tulkintaa. Tästä huolimatta säännöksiin sisältyy paljon avoimia seikkoja. Keskeisimpiä avoimia seikkoja ovat koron käsite, taseeseen aktivoitujen korkojen käsittely, vahvistetun tilinpäätöksen käsite ja tilintarkastuksen vaatimus.
Elinkeinoverotuksen lähtökohta on korkojen laaja vähennysoikeus. Tästä poikkeuksen muodostaa korkovähennysoikeuden rajoitukset. Näiden tarkoitus on verotuksessa rajoittaa suurten lähipiiri- ja pankkilainojen korkojen vähennysoikeutta. Rajoitukset tulevat ajankohtaisiksi, jos yrityksen nettokorkomenot ovat enemmän kuin 500 000 euroa vuodessa.
Verohallinnon ohjetta päivitettiin 1.1.2022 voimaan tulleiden verolain muutosten johdosta. Muutoksilla tiukennettiin tasevertailuun perustuvan poikkeuksen soveltamisedellytyksiä, laajennettiin infrastruktuurihankkeita koskevan poikkeuksen soveltamisalaa ja mahdollistettiin aiempien vuosien vähentämättä jääneiden muun toiminnan tulolähteen nettokorkomenojen vähentäminen elinkeinotoiminnan tulolähteessä tietyissä tilanteissa.
Tasevertailua koskevan kiristyksen kohdalla lakiin sisällytettiin tilintarkastuksen velvoite sekä tiukennettiin konsernitaseen ja verovelvollisen taseen oman pääoman ja taseen loppusumman välisen suhdeluvun laskentatapaa. Muutoksia sovelletaan vuodesta 2022 lukien.
Pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeita koskevan huojennuksen kohdalla useat julkishallinnon kokonaan omistamat infrastruktuuriyhtiöt vapautettiin korkovähennysrajoituksista. Tätä muutosta, samoin kuin muun toiminnan vähennyskelvottomien nettokorkomenojen vähentämistä elinkeinotoiminnan tulolähteessä koskevia muutoksia sovelletaan jo vuodesta 2020 alkaen.
Korkein hallinto-oikeus antoi syksyllä 2021 merkittäviä korkovähennysrajoituksen tulkintaa koskevia päätöksiä. Päätöksissä otettiin kantaa muun ohessa koron käsitteeseen. Koroksi katsottiin korkojohdannaissopimuksen nojalla maksettavaksi tulevat suoritukset. Linjaus on poikkeuksellisen merkittävä ja se avaa aikaisemmin melko vakiintuneet koron käsitteen uusille tulkinnoille.
Verohallinnon ohjeessa on todettu, että elinkeinoverolaissa ei ole nimenomaisesti säädetty kaikkia ns. veronkiertodirektiivin tarkoittamia vieraan pääoman menoja kuuluvaksi vähennysrajoitusten alaisten korkojen käsitteeseen. Verohallinnon ohjeen mukaan korkovähennysrajoitussäännöksessä tarkoitettuna korkona pidetään verotuksessa muutoin korkona pidettävien suoritusten ohella lähtökohtaisesti myös veronkiertodirektiivissä erikseen mainittuja vieraan pääoman menoja.
Direktiivin vieraan pääoman menojen lista on kattava. Direktiivissä mainitaan vieraan pääoman menoina muun ohessa rahoitusleasing-sopimukset. Rahoitusleasing-sopimukset ovat haasteellinen, koska kirjanpidossa ja verotuksessa näitä ei yleensä erikseen seurata, eikä niitä siten yleensä jaeta koron ja pääoman eriin. Suomessa yleisesti käytettyjen keskinäisten yhtiöiden kohdalla jää nähtäväksi, miten verotuksessa tulkitaan rahoitusvastikkeita. Tullaanko siis jatkossa rahoitusvastikkeista erottamaan koron ja pääoman osuus.
Korkovähennysoikeuden rajoitusten tulkinnat elävät. Verohallinnon ohjetta joudutaan varmasti vielä jatkossakin päivittämään, ellei jopa koko lakia jouduta vielä täsmentämään.
Kirjoittaja:
Veroasiantuntija
timo.torkkel@leckle.fi
