Ve­ro­suun­nit­te­lu osa­na kir­jan­pi­toa ja ti­lin­pää­tös­tä

Suomessa vero- ja kirjanpitolainsäädäntö ovat itsenäisiä kokonaisuuksiaan, joilla on molemmilla omat tarkoituksensa ja tehtävänsä. Verotus on kuitenkin vahvasti kirjanpitosidonnaista, sillä kirjanpito muodostaa perustan yrityksen verotettavan tulon laskennalle ja veroilmoitus laaditaan tilinpäätöksen perusteella. Näin ollen viimeistään tilinpäätösvaiheen lähestyessä on olennaista ottaa myös verotukselliset näkökulmat huomioon. Parhaassa tapauksessa yrityksen verotusta voidaan optimoida, kun taas esimerkiksi virheelliset tai puutteelliset tiedot voivat johtaa verosanktioihin. Tässä artikkelissa veroasiantuntijamme Matias Lintula tarkastelee keskeisiä verotuksellisia näkökulmia, jotka on hyvä ottaa huomioon kirjanpidossa sekä tilinpäätöksen laatimisessa

Poistot

Poistoilla tarkoitetaan elinkeinotoiminnan käyttöön hankittujen rakennusten, koneiden ja muiden vastaavanlaisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintahintojen vähentämistä verotuksessa ja kirjanpidossa. Tyypillisesti kirjanpidossa hyödykkeiden hankintahinta kirjataan hankintamenoksi ja vähennetään suunnitelman mukaisina poistoina vaikutusaikanaan. Kirjanpidon poistot muodostavat pohjan verotuksen poistoille, sillä verotuksessa tehtävät poistot perustuvat kirjanpitoon. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL 360/1968, elinkeinoverolaki) mukaan verovelvollinen ei voi tehdä verotuksessa sellaisia poistoja, joita ei ole tehty myös kirjanpidossa. Näin ollen on hyvä huomioida, että mikäli verotuksessa on tarkoituksena tehdä suunnitelman ylittäviä poistoja, ne tulee olla kirjattuna myös kirjanpitoon. Verotuksessa ei saa kuitenkaan kirjanpidosta huolimatta tehdä elinkeinoverolaissa asetettuja enimmäispoistoja suurempia vähennyksiä.

Tilikauden verotuspoistoja suunniteltaessa on myös hyvä muistaa, että uutena hankitun käyttöomaisuuden korotetut poistot mahdollistavaa lakia jatkettiin vuoteen 2025 asti. Etupainotteiset verotuspoistot helpottavat investoinnin takaisinmaksua, mikä voi nykyisessä korkotilanteessa olla huomattava etu.

Mikäli kirjanpidossa tehdyt suunnitelman mukaiset poistot jätetään puolestaan verotuksessa vähentämättä, muodostuu hyllypoistoa, jota voidaan tulevina vuosina vähentää verotuksessa enimmäispoistojen rajoissa. Hyllypoistot eivät näy kirjanpidossa, joten niistä on tärkeää pitää erillistä kirjanpitoa ja päivittää hyllypoistot vuosittain veroilmoituksen liitelomakkeelle 12A. Hyllypoistot ovat yhtiön menoreserviä, joka ei vanhene, toisin kuin esimerkiksi verotustappiot.

Koska verotuksessa tehtävät poistot ovat kirjanpitosidonnaisia, poistojen hyödyntämistä olisi hyvä suunnitella jo tilikauden aikana tai viimeistään tilinpäätösvaiheessa. Oikein hyödynnettyinä poistoilla voidaan optimoida verotusta, joten kyseessä on yksi merkittävä tilinpäätös- ja verosuunnittelun työkalu.

Arvonalentumiset

Kirjanpidossa alaskirjauksella tarkoitetaan omaisuuserän tasearvon pienentämistä, joka perustuu arvonalentumiseen eli siihen, että omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin sen todellinen eli käypä arvo. Alaskirjaukset tehdään tyypillisesti tilinpäätöksen yhteydessä. Vaikka alaskirjaukset pienentävät kirjanpidossa tilikauden tulosta, ne eivät välttämättä ole verotuksessa vähennyskelpoisia, jolloin ne eivät vaikuta verotettavaan tulokseen. Näin ollen voidaan päätyä tilanteeseen, jossa verotuksessa vähennyskelvottomien alaskirjausten johdosta yritys tekee kirjanpidon perusteella tappiota, mutta sen verotettava tulos positiivinen. Todettakoon, että alaskirjaukset ovat lähtökohtaisesti useammin vähennyskelvottomia kuin vähennyskelpoisia, joten alaskirjauksia tehtäessä sekä veroilmoitusta laadittaessa on hyvä selvittää, onko alaskirjaus verotuksessa vähennyskelpoinen vai vähennyskelvoton. Mikäli veroilmoitus on laadittu virheellisesti eikä Verohallinto hyväksy alaskirjausten perusteella tehtyjä vähennyksiä, verovelvolliselle voidaan määrätä maksettavaksi veronkorotus.

Konserniavustus

Konserniavustus on poistojen tavoin merkittävä tilinpäätös- ja verosuunnittelun työkalu. Konserniavustus on nimensä mukaisesti kohdennettu ainoastaan konserneille, ja sillä tarkoitetaan yhden konserniyhtiön toiselle antamaa vastikkeetonta avustusta. Kyse on siis tilinpäätösvaiheessa tehtävästä siirrosta, jossa avustuksen antaja ja saaja voivat tasata tuloksiaan. Verotuksessa konserniavustus on avustuksen saajalle veronalainen ja antajalle vähennyskelpoinen erä. Konserniavustus edellyttää, että emoyhtiö omistaa vähintään 90 prosenttia tytäryhtiön osakepääomasta, mutta muuten avustusta voidaan antaa niin emoyhtiöltä tytäryhtiölle kuin tytäryhtiöltä emoyhtiöllekin. Lisäksi konserniavustusta voidaan antaa esimerkiksi sisaryhtiöiden välillä, kunhan emoyhtiö omistaa molemmista yhtiöstä yli 90 prosenttia.

Konserniavustuksella on parhaimmillaan mahdollisuus optimoida verotusta, kun verotettavaa tulosta voidaan tasata konsernin sisällä. Verotuksessa konserniavustus perustuu kirjanpitoon, joten avustusta vastaavat meno- ja tulokirjaukset tulee olla tehtynä sekä avustuksen antajan että saajan kirjanpidossa. Näin ollen konserniavustusta on hyvä suunnitella jo tilikauden aikana, sillä päätös avustuksesta pitää tehdä tilikauden lukujen valmistuttua ennen tilinpäätöksen vahvistamista. Konserniavustuksen vähennyskelpoinen enimmäismäärä on sidottu avustusta antavalla yhtiöllä elinkeinoverotuksen tulokseen, joten avustuksen määrästä päätettäessä on myös verolaskelman lopputulos oltava selvillä.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys (T&K-vähennys)

T&K-vähennys tulee tänä keväänä ajankohtaiseksi monelle tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittaneelle yhtiölle, kun verovelvollinen voi ensi kertaa vaatia yhdistelmävähennystä veroilmoituksellaan. Vuonna 2023 voimaan tulleen lain tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa (1298/2022) mukaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavilla verovelvollisella on oikeus vaatia menoista 50 prosentin lisävähennystä, mikäli tutkimus- ja kehittämistoiminta on lain edellytysten mukaista ja menot yhdistelmävähennyksen perusteeseen luettavia. Lisävähennystä on vaadittava ennen verotuksen päättymistä. Näin ollen, mikäli yrityksesi tilikausi on kalenterivuosi, viimeistään nyt on ajankohtaista selvittää, oikeuttavatko tutkimus- ja kehittämistoiminnasta muodostuneet kulut T&K-vähennykseen.

Veroasiantuntijamme Juho Ranta-Ylitalo on tarkastellut aikaisemmin T&K-vähennyksen perusteita ja edellytyksiä aiemmin julkaistussa artikkelissaan. Mikäli et ole varma, täyttävätkö T&K-vähennyksen edellytykset, suosittelemme ennakkoratkaisun hakemista, sillä verovelvolliselle määrätään maksettavaksi veronkorotus, jos Verohallinto ei hyväksy vähennystä.

Veroasiantuntijamme Leckléllä avustavat sinua mielellään erilaisissa tilinpäätösvaiheen verotuksellisissa kysymyksissä. Asianmukaisella verosuunnittelulla on mahdollista optimoida yrityksen verotusta ja välttyä tarpeettomilta verosanktioilta.