Mer­kit­tä­vä ve­ro­kan­nus­tin: Tut­ki­mus- ja ke­hit­tä­mis­toi­min­nan yh­dis­tel­mä­vä­hen­nys

23.5.2023

Uusi verokannustin mahdollistaa yhdistelmävähennyksen tekemisen tutkimus- ja kehitystoiminnan menojen perusteella laissa (Laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa) asetettujen edellytysten täyttyessä. Kahdesta osasta muodostuva vähennys oikeuttaa enimmillään miljoonan euron verovähennykseen verovuotta kohden.

Vähennyksen piiriin kuuluvat myös lukuisat sellaiset yritykset, joiden toimintaan ei perinteisessä mielessä liitetä käsitystä tutkimus- ja kehitys-, eli T&K-toiminnasta. Vähennyksen tekemiseen oikeuttavan T&K-toiminnan tulkintaa on käsitelty maaliskuun alussa julkaistussa Verohallinnon syventävässä ohjeessa ”Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys”. Ohjeistuksessa esiin nostettuja toimijoita ovat muun muassa pikaruokaravintolat, tilitoimistot, koulutuspalvelujen tarjoajat sekä valmistavan teollisuuden yritykset.

Vähennyksen keskeisin kohderyhmä lienee osakeyhtiöt, mutta vähennysoikeuden soveltamisala on tätä laajempi. Verokannustinta ei ole kohdennettu yritysmuodon perusteella, vaan yhdistelmävähennykseen ovat oikeutettuja kaikki kotimaiset elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat verovelvolliset. Vähennyksen piiriin kuuluvat siten myös esimerkiksi avoimet yhtiöt ja yksityiset elinkeinonharjoittajat (ns. toiminimiyrittäjät). Laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä myös sinun yrityksesi on oikeutettu tekemään T&K-toiminnan menoihin perustuvan lisävähennyksen.

Verokannustimen rakenne

Kuten asia verotuksessa usein on, vähennys on saanut monimutkaisen nimen ja ensivaikutelmaltaan kimurantin rakenteen. Vähennys on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen vähennys perustuu T&K-menojen kokonaismäärään ja toinen osa T&K-menojen vuosittaiseen euromääräiseen kasvuun.

Yleisen lisävähennyksen määrä on 50 prosenttia T&K-menojen kokonaismäärästä, eli laissa tarkoitettujen T&K-palkkojen ja ostettujen T&K-palveluiden menojen yhteismäärästä. Menojen yhteismäärän on oltava vähintään 10.000 euroa. Vähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 500.000 euroa.

Ylimääräisen lisävähennyksen määrä on 45 prosenttia määrästä, jolla T&K menot ovat kasvaneet lain tarkoittamalla tavalla edelliseen vuoteen verrattuna. Ylimääräisen lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 500.000 euroa.

Milloin vähennyksen voi saada?

Laki on tullut voimaan 1.1.2023 ja sitä sovelletaan verovuodesta 2023 alkaen. Kyseessä ei ole lainsäätäjän määräaikaiseksi tarkoittama veroetu, vaan toistaiseksi voimassa oleva kannustin. Vähennystä on haettava ennen verotuksen päättymistä, ja luontevin vaihtoehto lieneekin hakemuksen esittäminen veroilmoituksen jättämisen yhteydessä. Valtaosalle osakeyhtiöistä asia tulee ajankohtaiseksi ilmoituksen kannalta keväällä 2024, mutta vähennykseen oikeuttavien menojen dokumentointiin on syytä kiinnittää huomiota jo kuluvan tilikauden aikana.

Vähennykseen oikeuttavien T&K-menojen kokonaismäärään perustuvan yleisen lisävähennyksen voi saada ensimmäisen kerran verovuoden 2023 verotuksessa. Menojen kasvuun perustuvan ylimääräisen lisävähennyksen voi saada ensimmäisen kerran verovuoden 2024 verotuksessa.

Millä perusteella vähennyksen voi tehdä?

Laissa tutkimus- ja kehittämistoiminnan on määritelty olevan ”sellaista luovaa ja systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi tai tiedon käyttämiseksi uusiin sovelluksiin, jolla tavoitellaan jotain olennaisesti uutta”.

Lakiin sisällytettyä määritelmää voidaan pitää laajana ja tulkinnanvaraisena. Verohallinnon syventävän ohjeen mukaan T&K-toiminta on luonteeltaan uutta tietoa tavoittelevaa, luovaa, onnistumisen suhteen epävarmaa, systemaattista ja tuloksiltaan siirrettävissä olevaa ja/tai toisinnettavaa. Ohjeistuksessa tuodaan esille, kuinka esimerkiksi uutuutta koskevan vaatimuksen täyttymistä arvioidaan lähtökohtaisesti verovelvollisen itsensä kannalta. Näin ollen T&K-toiminnan ei tarvitse olla uutta koko markkinan näkökulmasta, vaan edellytystä tulee arvioida sen kannalta, kuinka uutta tämä toiminta on suhteessa kyseisen yrityksen aiempaan liiketoimintaan. Verohallinnon ohjeessa näitä periaatteita on avattu muun muassa seuraavan esimerkin avulla:

A Oy harjoittaa pikaruokalatoimintaa usealla paikkakunnalla yhtenevän konseptin mukaisesti. Yhtiö harjoittaa kehittämistoimintaa, jonka tavoitteena on olennaisella tavalla muuttaa ja tämän seurauksena parantaa sekä nopeuttaa ketjun ravintoloiden tuotanto- ja palveluprosessia. Kehittämiskokonaisuus muodostuu olennaisesti uudenlaisten työmenetelmien ja -tapojen kehittämisestä sekä toimintaan liittyvien materiaalivirtojen kulun tutkimisesta ja kehittämisestä. Kehittämistoimintaa harjoitetaan systemaattisena kehittämiskokonaisuutena, jonka toteutukseen on nimetty yhtiön työntekijöitä päätoimisesti ja osa-aikaisesti. Kehitysprojektin lopputulokset voidaan ottaa käyttöön kaikissa ketjun ravintoloissa. Kyseessä olevaa kehittämistoimintaa pidetään laissa tarkoitettuna tutkimus- ja kehittämistoimintana.”

Täyttyvätkö edellytykset? Ennakkoratkaisun hakeminen on erinomainen vaihtoehto

Verokannustin on siis useampien yritysten käytettävissä, kuin vähennyksen nimi antaa ensilukemalta ymmärtää. Vähennykseen oikeuttavaan T&K-toiminnan käsitteeseen ja muihin kysymyksiin, kuten vähennyskelpoisten menojen kohdentamiseen, liittyy kuitenkin tulkinnanvaraisuutta. Myös muut verokannustimet ja yrityksen saamat tuet voivat vaikuttaa vähennyksen määrään - esimerkiksi niin kutsutun tutkimusyhteistyövähennyksen soveltamisala on osin päällekkäinen suhteessa yhdistelmävähennykseen. Lisäksi vähennystä koskevaan lakiin sisältyy useita sellaisia yksityiskohtia, joiden käsittely on rajattu tämän tiivistä esitystapaa tavoittelevan artikkelin ulkopuolelle.

Yrityksen kannalta epävarmuutta lisää mahdollisen veronkorotuksen riski tilanteessa, jossa Verohallinto katsoisi vähennyshakemuksen perusteettomaksi. Edellytysten täyttymisestä ja veroedun saamisesta voi saada etukäteen varmuuden vain Verohallinnolta pyydettävällä ennakkoratkaisulla.

Mikäli pohdit verokannustimen soveltuvuutta yrityksesi harjoittamaan toimintaan, annamme mielellämme arvion vähennyksen edellytysten täyttymismahdollisuuksista yrityksesi tilanteessa. Avustamme mielellämme myös ennakkoratkaisun hakemisessa Verohallinnolta.

Juho Ranta-Ylitalo

Jaa artikkeli

Aiheen asiantuntijamme

Juho Wallenberg
Juho Wallenberg

Varatuomari

040 162 5687

juho.wallenberg@leckle.fi

Tutustu
Arja Lehto
Arja Lehto

Veroasiantuntija

040 709 2833

arja.lehto@leckle.fi

Tutustu
Tero Kurvinen
Tero Kurvinen

CEO, Lecklé Corporate Finance Oy

040 352 8382

tero.kurvinen@leckle.fi

Tutustu
Jari Ramberg
Jari Ramberg

Veroasiantuntija

Auskultoimassa

jari.ramberg@leckle.fi

Tutustu
Juho Ranta-Ylitalo
Juho Ranta-Ylitalo

Veroasiantuntija

040 559 4304

juho.ranta-ylitalo@leckle.fi

Tutustu
Anu Jokinen
Anu Jokinen

Veroasiantuntija

041 543 6365

anu.jokinen@leckle.fi

Tutustu
Hanna Huhtala
Hanna Huhtala

CEO, Lecklé Alvia Oy

040 048 4308

hanna.huhtala@leckle.fi

Tutustu
Eveliina Laakso
Eveliina Laakso

Arvonlisäveroasiantuntija

040 668 5720

eveliina.laakso@leckle.fi

Tutustu
Justus Joki
Justus Joki

Arvonlisäveroasiantuntija

044 056 5768

justus.joki@leckle.fi

Tutustu
Noora Koskimäki
Noora Koskimäki

Arvonlisäveroasiantuntija

050 574 7523

noora.koskimaki@leckle.fi

Tutustu
Mikko Niska
Mikko Niska

Veroasiantuntija, trainee

040 513 4934

mikko.niska@leckle.fi

Tutustu
Suvi Lindfelt
Suvi Lindfelt

Veroasiasiantuntija

040 187 5606

suvi.lindfelt@leckle.fi

Tutustu

Aiheeseen liittyvät palvelumme…