Li­ti­gaat­to­ri osa 3: Oi­keu­den­käyn­nin pää­sään­töi­nen kul­ku ri­ko­s­asiois­sa

Litigaattori-artikkelisarjassa Lecklén riitatiimiläiset esittelevät tuomioistuinprosessia. Sarjan avausosassa varatuomari Hanna Lehdes esitteli oikeudenkäynnin pääsääntöistä kulkua riita-asiassa ja kakkososassa varatuomari Lauri Pyökäri avasi näkemyksiään siitä, miten tuomioistuimen vakuuttaminen onnistuu. Kolmannessa tekstissä Lehdes pureutuu oikeudenkäynnin kulkuun rikosasioissa.

Rikosasioilla tarkoitetaan asioita, joissa oikeudenkäynnissä selvitetään, onko epäilty syyllistynyt rikokseen ja millainen rangaistus rikollisesta teosta määrätään. Rikosoikeudenkäynnin osapuolina ovat rikoksesta epäilty/ syytetty, asianomistaja eli rikoksen uhri sekä syyttäjä. Rikoksesta syytettyjä sekä asianomistajia voi samassa rikosoikeudenkäynnissä olla useita. On hyvä huomata, että osa rikoksista on niin kutsuttuja asianomistajarikoksia, jolloin asianomistajan tulee esittää syyttämispyyntö, jotta syyttäjä ryhtyy syytettä ajamaan.

Rikosprosessissa tuomioistuin ryhtyy käsittelemään asiaa, kun syyttäjän haastehakemus saapuu tuomioistuimeen. Rikoksesta epäillylle toimitetaan haaste, jossa hänet kutsutaan oikeuden istuntoon vastaamaan syytteisiin. Rikosasioissakin voidaan järjestää suullinen valmisteluistunto ennen varsinaista pääkäsittelyä, mutta valmisteluistunnon järjestäminen vähänkään suppeammissa asioissa on hyvin harvinaista, sillä oikeuden istuntoa edeltävä esitutkinta muodostaa hyvän perustan oikeudenkäynnille. Haasteesta ilmenee, voiko oikeudenkäyntiin lähettää puolestaan asiamiehen, vai onko sinne tultava itse paikalle. Kutsut oikeuden istuntoon lähetetään myös asianomistajille sekä todistajille. Tuomioistuin voi myös tietyin edellytyksin päättää rikoksesta syytetyn noutamisesta oikeuden istuntoon, mikäli syytetyn läsnäolo on tarpeen ja hän ei sinne vapaaehtoisesti saavu.

Oikeuden istunto

Rikosasian oikeuden istunto alkaa siten, että syyttäjä lukee syytteet ja niiden perusteet sekä esittää mahdolliset muut vaatimuksensa. Muita vaatimuksia voivat olla esimerkiksi rikoksen uhrin eli asianomistajan korvausvaatimukset (esim. korvaus loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä), mikäli syyttäjä niitä ajaa eli vaatii syytetyltä, tai vaatimus liiketoimintakiellosta, joka usein kytkeytyy talousrikosasioihin. Mikäli syyttäjä ei aja asianomistajan yksityisoikeudellisia korvausvaatimuksia, voi asianomistaja ajaa niitä itse. Syytteiden lukemisen jälkeen rikoksesta syytetty voi joko myöntää tai kiistää tehneensä syytteessä kuvatun teon. Tämän jälkeen siirrytään tarkempaan asiaesittelyyn, jossa osapuolet esittelevät asian ja perustelevat kantojaan tarkemmin.

Osapuolten asiaesittelyiden jälkeen vastaanotetaan kirjallinen todistelu sekä kuullaan henkilötodistajat, kuten riita-asiankin käsittelyssä. Rikosasian oikeudenkäynnissä noudatetaan kuitenkin joitain riita-asioiden käsittelystä eroavia periaatteita ja sääntöjä. Rikoksesta epäilty tai syytetty ei ole velvollinen vaikuttamaan oman syyllisyytensä selvittämiseen (itsekriminointisuoja), jonka yhtenä ilmentymänä voidaan pitää syytetyn vaitiolo-oikeutta. Näin ollen rikoksesta epäillyllä tai syytetyllä on oikeus tietyssä määrin pysyä passiivisena. Edelleen rikoksesta epäiltyä tai syytettyä kuulusteltaessa hänellä ei ole velvollisuutta pysyä totuudessa toisin kuin esimerkiksi todistajalla on. Rikosasiat eroavat riita-asioiden käsittelystä myös siten, että rikosprosessissa uusien todisteiden nimeäminen vasta pääkäsittelyssä tai hovioikeusvaiheessa on mahdollista kun taas riita-asioissa kaikki todistelu tulee olla nimettynä jo ennen kuin tuomari siirtää asian käräjäoikeudessa valmistelusta pääkäsittelyyn (tietyin edellytyksin uutta todistelua voi riita-asiankin prosessissa nimetä vasta pääkäsittelyssä).

Rikosasioissa syyttäjällä on näyttötaakka. Tämä tarkoittaa sitä, että syyttäjän on näytettävä syyte toteen. Rikosasioissa näyttökynnys on korkea eikä syyllisyydestä saa jäädä tuomioistuimelle varteenotettavaa epäilystä. Tuomioistuimen tulee vakuuttua vastaajan syyllisyydestä, jotta syyksilukeva tuomio voidaan antaa. Rikosasian pääkäsittelyssä kuullaan yleensä syytettyä, asianomistajaa ja todistajia. Oikeudenkäynnin osapuolilla on oikeus vuorollaan esittää kysymyksiä edellä mainituille tahoille. Kuulustelu jakautuu pää- ja vastakuulusteluun samalla tavalla kuten riita-asioissa.

Pääsäännön mukaan esitutkintapöytäkirjaan merkittyä lausumaa ei saa käyttää todisteena rikosoikeudenkäynnissä. Pääsäännöstä on kuitenkin olemassa joitain poikkeuksia kuten kertomuksen muuttaminen, joka koskee sekä todistajia että muita oikeudenkäynnin asianosaisia. Mikäli havaitaan, että kuulusteltava oikeudenkäynnissä muuttaa kertomustaan esitutkinnassa lausutusta, voidaan esitutkintakertomusta lukea ja tiedustella kuulusteltavalta syytä kertomuksen muuttamiseen. Tuomiota ei kuitenkaan yksistään voi perustaa esitutkinnassa annettuun ja sittemmin muutettuun lausumaan. Tämä voi kuitenkin ratkaisuharkinnassa vaikuttaa, mikäli kertomuksen muuttamiselle ei esitetä mitään järkevää ja uskottavaa selitystä.

Lopuksi asianosaiset esittävät tuomioistuimelle loppulausuntonsa ja ottavat kantaa siihen, miten asia heidän näkemyksensä mukaan tulisi ratkaista. Tuomio joko julistetaan pääkäsittelyn jälkeen tai annetaan kansliassa myöhemmin erikseen ilmoitettuna ajankohtana. Tuomioistuimen ratkaisu rikosasiassa on joko syyksilukeva tai syytteet hylkäävä. Mikäli asianosainen on tyytymätön tuomioistuimen antamaan ratkaisuun, voi siitä valittaa hovioikeuteen, jolloin asian käsittely jatkuu hovioikeudessa, mikäli hovioikeus myöntää jatkokäsittelyluvan, jota pääsääntöisesti edellytetään.

Lecklén asiantuntijat avustavat

Monikaan ei joudu rikosprosessin kohteeksi elämänsä aikana ja jos joutuu, niin kokemus saattaa olla ainutkertainen. Tämän vuoksi on suositeltavaa käyttää avustajaa, joka tuntee prosessin eri vaiheet ja niiden sisällön. Asiantuntevat juristimme avustavat myös rikosasioissa. Meiltä löytyy syvällistä osaamista vero- ja kirjanpitoasioista, joiden ymmärtäminen talousrikosasioissa on olennaista. Mikäli olet osapuolena rikosprosessissa esitutkinnasta aina oikeudenkäyntiin saakka, älä epäröi kääntyä Lecklén asiantuntijoiden puoleen.