Mo­ni ir­ti­sa­not­tu haa­vei­lee yrit­tä­jyy­des­tä – muis­ta kui­ten­kin nä­mä sei­kat kil­pai­le­van toi­min­nan ra­joit­teis­ta

Aihe: Kilpailevan toiminnan kielto irtisanomisaikana

Työmarkkinoilla eletään jaksoa, jossa useat työnantajat tehostavat toimintaansa ja sopeuttavat henkilöstöään, mikä valitettavasti näkyy laajoina irtisanomisina. Moni työnsä menettävä ammattilainen alkaakin tässä tilanteessa pohtia rohkeasti uutta suuntaa – ehkäpä jopa oman yrityksen perustamista samalle toimialalle, jolla osaaminen ja verkostot jo ovat vahvat.

Tässä kohtaa uutta liiketoimintaa suunnitellessa on kuitenkin syytä pysähtyä hetkeksi ja miettiä: missä tilanteissa yritystoiminnan käynnistäminen muuttuukin kilpailevaksi toiminnaksi, joka voi rikkoa lakia ja johtaa korvausvelvollisuuteen? Työoikeuden asiantuntijamme Simo Kahelin listaa alla kolme keskeistä seikkaa, jotka on syytä muistaa.

Kilpailevan toiminnan kielto on enemmän kuin pelkkä sopimusehto

Usein mielletään että kilpaileva toimintaa rajoitetaan vain työsopimukseen kirjatuilla ehdolla, mutta on tärkeää ymmärtää, että velvoite olla harjoittamatta työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa on voimassa suoraan lain perusteella, ilman erillistä sopimusehtoakin. Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa työsuhteen aikana harjoittaa sellaista toimintaa, joka ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Kilpailunrajoituksen laajuutta arvioidaan tapauskohtaisesti mm. työn luonne ja työntekijän asema huomioon ottaen, mikä tarkoittaa esimerkiksi että keskeisessä asemassa olevan työntekijän toimintaa arvioidaan lähtökohtaisesti ankarammin.

Mitä tulee muistaa käytännössä?

1. Irtisanomisaika ei ole vapaa pelikenttä uuden toiminnan käynnistämiseen

Vaikka työntekijä olisikin vapautettu työvelvoitteesta irtisanomisajaksi, työsuhde on edelleen voimassa – ja niin on myös kilpailevan toiminnan kielto. Kielto kattaa sekä suoran kilpailun että sen valmistelun, mikä usein tarkoittaa, että työntekijällä ei ole irtisanomisaikana oikeutta esimerkiksi:

• markkinoida omaa kilpailevaa yritystään vanhan työnantajansa kontakteille,
• valmistella tai tarjota omia palveluitaan vanhan työnantajansa asiakkaille,
• tai muuten valmistella uutta yritystoimintaa tavalla, joka voisi vahingoittaa työnantajaa.

 2. Vanhojen asiakkaiden tai kollegoiden houkuttelu voi olla riskialtista

Mikäli työsopimukseen on sisällytetty ns. houkuttelu- tai rekrytointikieltoehtoja, voivat nämä tarkoittaa, että työntekijä ei saa tietyn ajan työsuhteen päättymisen jälkeen lähestyä entisen työnantajan asiakkaita tai työntekijöitä tavoitteenaan houkutella heitä siirtymään oman yrityksensä asiakkaiksi tai työntekijöiksi. Tällaiset kieltoehdot on tyypillisiä etenkin myynnin ja asiantuntijatehtävien sopimuksissa, joissa henkilökohtaiset suhteet ja osaaminen ovat liiketoiminnan ytimessä.

 3. Kilpailukieltosopimus on oma lukunsa

Mikäli työsopimuksessa on sovittu ehdosta, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta solmia kilpailevaa työsuhdetta tai tehdä kilpailevaa työtä työsuhteen päättymisen jälkeen, on kyseessä tällöin kilpailukieltosopimus. Tällaista sopimusta tai -sopimusehtoa, koskevat työsopimuslain mukaiset pakottavat säännökset joista ei voi poiketa työntekijän vahingoksi.

Työsuhteen jälkeistä aikaa koskeva kilpailukieltosopimus edellyttää aina perusteltua syytä, ja vuoden 2022 lakimuutoksen myötä myös työnantajan on maksettava korvausta kilpailukiellon ajalta. Kilpailukiellon rikkominen voi johtaa merkittäviin sopimussakkoihin.

On tärkeää huomata, että kilpailukieltosopimus ei ole lain mukaan sitova, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä. Näin ollen, tilanteessa jossa työntekijä irtisanotaan tuotannollis-taloudellisella perusteella, kilpailukieltoa ei sovelleta vaikka sellainen olisi työsopimuksessa sovittu. Mikäli työsuhde kuitenkin päättyy työntekijän omaan irtisanoutumiseen, voi kilpailevan toiminnan rajoite olla voimassa sopimusehdosta riippuen jopa vuoden työsuhteen päättymisen jälkeen.

Yhteenveto – harkitse ennen kuin hyppäät yrittäjyyteen

Yrittäjyyteen siirtyminen on usein myönteinen ja innostava vaihe. Se voi olla kuitenkin olla samalla myös juridisesti herkkä hetki, mikäli uusi liiketoiminta risteää työnantajan toimialan kanssa. Siksi on usein viisasta varmistaa, ettei askel uuteen tarkoita harppausta lain harmaalle alueelle.

Tarvitsetko varmuutta siihen, mitä saa tehdä ja milloin? Autamme uusia yrittäjiä selkeyttämään omat oikeutensa ennen uuden toiminnan käynnistämistä – sekä myös työnantajia selvittämään tilanteita, joissa joudutaan tutkimaan keinoja velvoitteiden rikkomiseen puuttumisessa.

Lecklén työjuridiikan asiantuntijoiden avulla käydään tilanne läpi luottamuksellisesti ja löydetään ratkaisu, joka turvaa oikeutesi parhaimmalla tavalla.

Simo Kahelin,
työoikeusjuristi

Lisää aiheesta:

Työntekijöiden irtisanominen, lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja työsuhteen ehtojen yksipuolinen muuttaminen
Irtisanomisperusteen muuttamista koskeva lakiluonnos – mistä on kyse?
Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet