Tar­peet­to­mat kil­pai­lu­kiel­toeh­dot ir­ti­sa­not­ta­va vuo­den 2022 ai­ka­na - Mi­tä kan­nat­taa teh­dä?

Työsopimuslaki uudistui vuoden 2022 alussa kilpailukieltosopimusta koskevilta osin. Muutos aikaisempaan on suuri. Jatkossa työnantajan on suoritettava korvausta kaikista kilpailukielloista riippumatta niiden alkamis- ja kestoajoista, sillä vuoden 2023 alusta lukien muutos koskee myös vanhoja, ennen lakimuutosta solmittuja kilpailukieltoja. Mikäli korvausvelvollisuuden haluaa välttää, vanhat tarpeettomat kilpailukiellot kannattaa irtisanoa nyt – myöhemmin irtisanomatta jättäminen voi tulla kalliiksi. Myös esimerkiksi osakassopimukset kannattaa käydä läpi ja tarvittaessa muuttaa. Mitä kannattaa tehdä?

Mikä kilpailukieltosopimus on ja mitä sen käyttö edellyttää?

Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan työnantajan toimintaan liittyvää sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta työsuhteensa päätyttyä siirtyä entisen työnantajansa kanssa kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan palvelukseen tai harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa.

Koska kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän perustuslaissa turvattua oikeutta hankkia elantonsa valitsemallaan työllä, sen käytön on katsottu edellyttävän erityisen painavaa syytä, kuten tarve säilyttää asiakaskunta tai suojata liike- ja ammattisalaisuudet tai investointi työntekijän kalliiseen, ei tavanomaiseen koulutukseen.

Kilpailukieltosopimus, jolle ei ole ollut tai ole erityisen painavaa syytä, ei sido lainkaan työntekijää. Erityisen painavan syyn vaatimus koskee sekä vanhoja että uusia kilpailukieltoja.

Kilpailukielto ei myöskään sido työntekijää, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä.

Kilpailukieltosopimuksella ei tarkoiteta työsopimuslain soveltamisalan ulkopuolelle rajattujen lakisääteisten toimielinten, kuten osakeyhtiöiden ja osuuskuntien toimitusjohtajien kilpailukieltosopimuksia. Muiden johtajien, kuten esimerkiksi myös järjestöjen toimitusjohtajien, kilpailukieltosopimukset puolestaan lähtökohtaisesti ovat tässä tarkoitettuja kilpailukieltosopimuksia.

Mikä uudistuksessa muuttui?

Keskeisin muutos aikaisempaan on se, että työnantajalla on nyt automaattinen maksuvelvoite koko kilpailunrajoituksen voimassaoloajalta. Korkeintaan 6 kuukauden kilpailukiellosta korvausvelvoite on 40 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta ja yli 6 kuukauden kilpailukiellosta 60 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta koko rajoitteen kestoajalta. Rajoitusajaksi voidaan sopia enintään vuosi lukuun ottamatta johtavassa asemassa olevia työntekijöitä, joiden osalta rajoitusaika voi olla pidempi, kunhan siitä maksetaan.

Uudistuksen jälkeen työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus noudattaen irtisanomisaikaa, jonka on oltava vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään 2 kuukautta. Irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen.

Muutos koskee sekä olemassa olevia että jatkossa solmittavia kilpailukieltosopimuksia, mutta ennen vuotta 2022 solmittuja kilpailukieltosopimuksia vasta siirtymäajan jälkeen 1.1.2023 alkaen.

Koskeeko uudistus osakas- ja muiden sopimusten kilpailukieltoja?

Mikäli osakassopimuksen tai muun sopimuksen osapuoli on työsuhteessa yhtiöön, jota sopimus koskee, sopimuksen kilpailukielto saatetaan tulkita työsopimuslain mukaiseksi. Mikäli esimerkiksi työsuhteessa olevan osakassopimukseen osallisen omistus on vähäinen, on tuomioistuinten melko vakiintuneena lähtökohtana aikaisemmin ollut työsopimuslain soveltuvuus kilpailukieltoehtoon - uudistuksen jälkeinen linja toki odottaa muotoutumistaan, mutta soveltamisriski on olemassa kaikkien työsopimuslain soveltamisalaan kuuluvien osalta.

Mikäli muussa sopimuksessa solmittu kilpailukielto tulkitaan työsopimuslain mukaiseksi, siitä seuraavat työsopimuslain mukaiset maksu- ja muut velvoitteet sekä uudistuneen sääntelyn soveltaminen kokonaisuudessaan ehtoon.

Mitä vuoden 2022 aikana kannattaa tehdä?

Työnantajan kannattaa vuoden 2022 loppuun jatkuvan siirtymäajan kuluessa kartoittaa vuotta 2022 edeltävältä ajalta oleva vanha sopimuskanta rajoittamatta tarkastelua varsinaisiin työsopimuksiin ja irtisanoa tarpeettomiksi arvioidut kilpailukieltosopimukset ennen siirtymäajan päättymistä – irtisanomiset voidaan suorittaa ilman irtisanomisaikaa.

Lisäksi yritykseen kannattaa luoda suuntaviivat siitä, milloin ja miten kilpailukieltoehtoja jatkossa käytetään ja päivittää sopimukset vastaamaan suuntaviivoja sekä arvioida kannattaako kilpailukieltoehtoja korvata esimerkiksi salassapito- ja houkuttelukieltoehdoilla ja solmia tarvittavat sopimukset.

Mikäli esimerkiksi irtisanomisesta, kilpailukieltosopimuksista, niitä korvaavista ehdoista tai muutosten voimaan saattamisesta herää kysymyksiä, asiantuntijamme auttavat mielellään.

Kirjoittaja:

Lauri Pyökäri

varatuomari

lauri.pyokari@leckle.fi